Associations of the word loojuma
The setting of the sun has typically been expressed in Estonian by the phrase looja minema and after the sunset it is said that päike on loojas ‘the sun has set (lit. is set)’. Phonologically and semantically similar words exist in several related languages: Livonian lūojõ, Votic loojaa, loojoo, Ingrian luojaa ja luojas. The Estonian words looja and loojas, like their equivalents in other Finnic languages, modify verbs, performing the function of a lative or locative state adverbial respectively. Together with a verb, they express the transition of the sun (or another object) from one state to another. The nouns loojak, loojang ‘sunset’ and compound words such as loojaminek ‘the setting of the sun’ have come into use later than the adverbs, and verbs such as loojuma ‘to set’ later still.
Different conjectures have been made regarding the origin of the word looja. Analysis shows that the word loe ‘northwest’ is not a plausible source, for both phonological and semantic reasons. The adverbs looja and loojas probably derive from the root looma, but not, as has been believed, from its most commonly known meaning ‘to create’ or from the occasionally used word looja ‘God’. In Finnic languages the verb looma / luoda is used in several meanings. Among other things, in dialectal language it denotes the concepts of ‘to let down; throw away, leave behind; replace etc.’, which is indeed the motive behind the sunset-denoting expression looja minema. In dialects it is also often said that the sun “goes away”, “rolls down” or similar, where other adverbs of direction are used in place of the word looja.
Ahrens, Eduard 1853. Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes. Erster Theil. Formenlehre. Zweite umgearbeitete Auflage. Reval: In Commission bei Kluge und Ström.
ALFE 2 = Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Лингвистический атласприбалтийско-финских языков. ALFE 2. 2007. Päätoim. Tuomo Tuomi. Toim. Tiit-Rein Viitso. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 800. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 118.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
EES = Iris Metsmägi, Meeli Sedrik, Sven-Erik Soosaar 2012. Eesti etümoloogiasõnaraamat. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ety/.
EEW = Julius Mägiste 1982. Estnisches etymologisches Wörterbuch, IV–V. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
EKSS = Margit Langemets, Mai Tiits, Tiia Valdre, Leidi Veskis, Ülle Viks, Piret Voll 2009. Eesti keele seletav sõnaraamat, 3. 2., täiendatud ja parandatud trükk. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ekss/.
EMS = Eesti murrete sõnaraamat I–VI, 1994–2018. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut, Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Instituut, Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ems/ems.html#vihikud.
EMSUKA = Eesti murrete ja soome-ugri keelte arhiiv. [Tallinn: Eesti Keele Instituut.]
EÕS = Eesti õigekeelsuse-sõnaraamat. „Eesti keele õigekirjutuse-sõnaraamatu“ II täiendatud ja parandatud trükk. I köide A–M, 1925. (= Eesti Kirjanduse Seltsi keeletoimkonna toimetised nr 5.) Tartu: Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus.
Ganander, Christfried 1997 [1787]. Nytt Finskt Lexicon. Toim. Liisa Nuutinen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 676. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 95.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Gutslaff, Johannes 1648. Observationes grammaticae circa linguam Esthonicam. Dorpati Livonorum: Excudebat Johannes Vogel / Acad. Typogr. Faksiimile:
http://www.digar.ee/id/nlib-digar:100419.
Göseken, Heinrich 1660. Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache, Bestehend nicht alleine in etlichen præceptis und observationibus, Sondern auch In Verdolmetschung vieler Teutschen Wörter. Reval: Adolph Simon. Faksiimile:
http://www2.kirmus.ee/grafo/index.php?ID=243.
Hupel, August Wilhelm 1780. Ehstnische Sprachlehre für beide Hauptdialekte den revalschen und den dörptschen; nebst einem vollständigen Wörterbuch. Riga, Leipzig: Johann Friedrich Hartknoch. Faksiimile:
https://www.digar.ee/arhiiv/nlib-digar:100926.
Hupel, August Wilhelm 1818. Ehstnische Sprachlehre für die beyden Hauptdialekte, den revalschen und dörptschen, nebst einem vollständigen ehstnischen Wörterbuche. Zweyte durchgängig verbesserte und vermehrte Auflage. Mitau. Faksiimile:
http://dspace.ut.ee/handle/10062/46591.
Häkkinen, Kaisa 1990. Mistä sanat tulevat: Suomalaista etymologiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kettunen, Lauri 1938. Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae 5.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
KKS = Karjalan kielen sanakirja, 3 (L–N), 1983. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kujola, Juho 1944. Lyydiläismurteiden sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae IX.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
LEL = Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits 2012. Līvõkīel-ēstikīel-lețkīel sõnārōntõz. Liivi-eesti-läti sõnaraamat. Lībiešu-igauņu-latviešu vārdnīca. Tartu,
Rīga: Tartu Ülikool, Latviešu valodas aģentūra.
http://www.murre.ut.ee/liivi/.
LÄGLOS = A. D. Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra, Osmo Nikkilä 1996. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Bd. II: K–O. Amsterdam, Atlanta: Rodopi.
Lönnrot, Elias 1958 [1880]. Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Muuk, Elmar 1933. Väike õigekeelsus-sõnaraamat. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts.
Neetar, Helmi 1991. Ilmakaared rahvasuus. – Keel ja Kirjandus 11, 656–665.
Neetar, Helmi 2000. Ilmakaared keeleatlases Atlas Linguarum Fennicarum (ALFE). – Studia ad geographiam linguarum pertinentia. Toim. Vilja Oja, Seppo Suhonen. (= Eesti Keele Instituudi toimetised 6.) Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 87–101.
Nirvi, R. E. 1971. Inkeroismurteiden sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVIII.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
NS = Nykysuomen sanakirja, 3. (L–N), 1954. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Raun, Alo 2000. Eesti keele etümoloogiline teatmik. Brampton, Tartu: Maarjamaa.
SES = Elisabeth Kibbermann, Salme Kirotar, Paula Koppel 2007. Saksa-eesti sõnaraamat. Deutsch-estnisches Wörterbuch. Redigiert und ergänzt von Anne Arold, Mari Tarvas, Mari-Ann Palm. Tallinn: Valgus.
SKES = Yrjö H. Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki 1958. Suomen kielen etymologinen sanakirja, II. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 2. Tutkimuslaitos „Suomen suvun“ julkaisuja III.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
SMS = Suomen murteiden sanakirja, 1. (a–elää), 1985. (= Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 36.) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus.
http://kaino.kotus.fi/sms/.
SMSA = Suomen murteiden sanaarkisto. [Helsinki: Kotimaisten kielten keskus].
SSA = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja, 2. (L–P), 1995. Päätoim. Ulla-Maija Kulonen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
UEW = Karoly Rédei 1986–1988. Uralisches etymologisches Wörterbuch. Unter Mitarbeit von Marianne Bakró-Nagy, Sándor Csúcs, István Erdélyi, László Honti, Éva Korenchy, Éva K. Sal, Edit Vértes. Budapest: Akadémiai Kiádo.
Vestring, Salomo Heinrich 1998 [1710–1730]. Lexicon Esthonico Germanicum. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum.
VKS = Vadja keele sõnaraamat. 2., täiendatud ja parandatud trükk, 2013. Toim. Silja Grünberg. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/vot/vot.html.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1869. Ehstnisch-deutsches Wörterbuch. St. Petersburg.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1973 [1893]. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.
ÕS = Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/qs/index.cgi?Q=looja&F=M.
