The article presents new or revised etymologies for the words lets ’cleaver’, marg ’full moon’, naber ’(big) stack of grain’, mült ’(flour)dust, crumbs’, nurmik ~ nurik ~ nuru(kene) ’churn (with which food was taken out to the field)’ and pugal ’multicolored, spotted (animal, bird) etc’.
lets : letsi ’cleaver’ and its phonetic variants are known primarily on the western Estonian islands and in the Western dialect. Andrus Saareste has linked it to Germanic verbs such as German spleissen, Middle High German splîzen etc ’to break open, cut open’. I surmise that a possible loan base for Estonian lets is German Schlitz m ’gap; slit’, a derivative of the verb schlitzen ’to break open’, which appears in the names of bladed tools, e.g. Schlitzaxt f ’double-bladed axe used to make fissures’, Schlitzhäuer m ’slit-maker (mountaineering tool)’ etc.
marg : mara ’full moon’ is a word found in runic songs. It is a phonologically and semantically unproblematic Baltic loan: Baltic *marga-, cf. Lithuanian mar̃gti (mar̃gsta, mar̃go) ’to become multicolored, variegated’, mar̃guoti ’to glow, sparkle’, Latvian marga, margs ’sparkle, glow’, marguôt ’to glow, sparkle’.
mült : mülda ’(flour)dust, crumbs’ and its derivatives have been recorded primarily on Saaremaa, sporadically in the Western dialect and elsewhere. Despite its limited distribution, it is a relatively old Baltic loan: Baltic *milta-: Lithuanian mìltai pl ’flour etc’, Latvian mil̃ti pl ’flour etc’, miltît ’to grind finely’ and others. Labialization (ü for i) has resulted from the proximity of the labial consonant m or blending with several Finnic descriptive stems. The aberrant substitution of Baltic *t is likely due to affective semantics.
naber : nabra ’(big) stack of grain’ occurs mostly in northern Estonia and Mulgimaa. Estonian naber has a phonologically and semantically suitable equivalent in Votic: napurikko ~ naburikko ’(grain)stack’. This Estonian and Votic word is likely a Russian loan: Russian dialectal набо́р (sgg набо́ра) ’armful of hay’, a deverbal noun from the verb наби́рать ’to gather, collect, take’ < Slavic *naborъ < *nabьrati, *naberǫ.
The core distribution area of nurmik ~ nurik ~ nuru(kene) ’churn (with which food was taken out to the field)’ covers the South Estonian dialect area, but it has also been sporadically observed in Northern Estonia. nurmik is a clear derivative, with the -ik suffix, of the noun nurm ’(grain)field; meadow, grassland’, which has previously been regarded as of dubious etymological origin. Analogous derivations to nurmik are found in the Baltic languages as well.
pugal : pugala ~ pugali ’multicolored, spotted (animal, bird) etc’ occurs throughout the Estonian language area. It lacks equivalents in other Finnic languages. Julius Mägiste has suggested that pugal may be a secondary, back-vowel variant of pügal ’notch, indent’, an explanation which has been accepted in later etymological literature with no reservations. Parallel existence of back- and front-vowel variants of the same stem is not unusual in Finnic languages, but in such cases the variants do not sharply diverge semantically (synchronically), nor does the etymological connection become blurred or even broken. Phonologically and semantically suitable comparison material to Estonian pugal is found in dialectal Russian бугли́ть ’to make multicolored, variegated’, буго́ль f ’spot, fleck, speckle (in an animal’s fur)’. The etymological relationship between the Estonian and Russian words is not clear, i.e. the borrowing may have occurred in either direction.
BAS 11 = Большой академический словарь русского языка 11, 2008. Москва, Санкт-Петербург: Наука.
Bulyko 1989 = А[лександр] Н[иколаевич] Булыко 1989. Лексика литовского происхождения как источник исторического словаря белорусского языка. – Baltistica III (1) priedas, 26–33.
DWB = Deutsches Wörterbuch von Jacob Grimm und Wilhelm Grimm. https://woerterbuchnetz.de.
EEW 1–12 = Julius Mägiste 2000. Estnisches etymologisches Wörterbuch 1–12. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
EKMS 1–4 = Andrus Saareste 1958–1963. Eesti keele mõisteline sõnaraamat 1–4. Dictionnaire analogique de la langue estonienne. Avec un index pourvu de traductions en français. Stockholm: Vaba Eesti.
EKSS = Eesti keele seletav sõnaraamat 1–6, 2009. „Eesti kirjakeele seletussõnaraamatu“ 2., täiendatud ja parandatud tr. Toim. Margit Langemets, Mai Tiits, Tiia Valdre, Leidi Veskis, Ülle Viks, Piret Voll. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ekss/
EM VIII = Evi Juhkam, Aldi Sepp 2000. Läänemurde tekstid. (= Eesti murded VIII.) Tallinn: Eesti Keele Instituut.
EMS = Eesti murrete sõnaraamat I–VII, 1994–2021. Eesti Teaduste Akadeemia, Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ems/
ERL = Eesti rahvakultuuri leksikon 1995. Koost. ja toim. Ants Viires. Tallinn: Eesti Entsüklopeediakirjastus.
ÈSSJa 1– = Этимологический словарь славянских языков. Праславянский лексический фонд. 1– . Отв. ред. О. Н. Трубачев. Москва: Наука 1974–.
http://etymolog.ruslang.ru
ETY = Eesti etümoloogiasõnaraamat 2012. Koost. ja toim. Iris Metsmägi, Meeli Sedrik, Sven-Erik Soosaar. Peatoim. Iris Metsmägi. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ety/
Grinaveckienė, Elena 1983. Lietuviškos kilmės leksika Lietuvos paribio baltarusių šnektose. – Lietuvių kalbos specialioji leksika. (= Lietuvių Kalbotyros Klausimai XXII.) Vilnius: Mokslas, 182–204.
Gutslaff, Johannes 1648. Observationes grammaticae circa linguam Esthonicam. Dorpati Livonorum: Excudebat Johannes Vogel / Acad. Typogr.
Göseken, Heinrich 1660. Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache, Bestehend nicht alleine in etlichen præceptis und observationibus, Sondern auch In Verdolmetschung vieler Teutschen Wörter. Reval: Adolph Simon.
Helle, Anton Thor 1732. Kurtzgefaßte Anweisung Zur Ehstnischen Sprache, in welcher mitgetheilet werden I. Eine Grammatica, II. Ein Vocabvlarivm, III. Proverbia, IV. Ænigmata, V. Colloqvia. Halle: Gedruckt bey Stephan Orban.
Hupel, August Wilhelm 1780. Ehstnische Sprachlehre für beide Hauptdialekte den revalschen und den dörptschen; nebst einem vollständigen Wörterbuch. Riga, Leipzig: Johann Friedrich Hartknoch.
Hupel, August Wilhelm 1795. Idiotikon der deutschen Sprache in Lief- und Ehstland. Nebst eingestreueten Winken für Liebhaber. Riga: Johann Friedrich Hartknoch.
Häkkinen, Kaisa 2004. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY.
Jaagosild, Endla 1972. Rukki kuivatamine põllul. – Etnograafiamuuseumi aastaraamat XXVI. Tallinn: Valgus, 95–118.
Kalima, Jalo 1919. Die ostseefinnischen Lehnwörter im Russischen. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XLIV.) Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Kask, Arnold 1967. Eesti keele ajalooline grammatika I. Häälikulugu. Tartu Riiklik Ülikool. Eesti keele kateeder. Tartu.
Kettunen, Lauri 1929. Eestin kielen äännehistoria. Toinen, uusittu painos. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 156.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kettunen, Lauri 1938. Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae V.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
KKS = Karjalan kielen sanakirja 1968–2005. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi
Kluge, Friedrich 1989. Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 22. Auflage unter Mithilfe von Max Bürgisser und Bernd Gregor völlig neu bearbeitet von Elmar Seebold. Berlin, New York: Walter de Gruyter.
Koponen, Eino 1998. Eteläviron murteen sanaston alkuperä. Itämerensuomalaista etymologiaa. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 230.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kurkina 1992 = Л[юбовь] В[икторовна] Куркина 1992. Диалектная структура праславянского языка по данным южнославянской лексики. (= Slovenska Akademija Znanosti in Umetnosti. Razred za filološke in literarne vede, dela 38.) Ljubljana.
Laučiūtė 1982 = Юрате Алоизовна Лаучюте. Словарь балтизмов в славянских языках. Ленинград: Наука.
LEV 1–2 = Konstantīns Karulis 1992. Latviešu etimoloģijas vārdnīca 1–2. Rīga: Avots.
LEW 1–2 = Ernst Fraenkel 1962–1965. Litauisches etymologisches Wörterbuch 1–2. Heidelberg: Carl Winter, Universitätsverlag; Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.
LKŽ = Lietuvių kalbos žodyno (t. 1–20, 1941–2002) elektroninio varianto I leidimas 2005.
http://www.lkz.lt
Manninen, I[lmari] 1934. Maanviljelys. Heinänteko. – Suomen suku III. Helsingissä: Otava, 97–138.
Mark, Julius 1932. Über das Roggendreschen bei den Esten. Festvortrag, gehalten am 19. Januar 1931, dem 93. Jahrestage der Gesellschaft. – Õpetatud Eesti Seltsi Aastaraamat. Sitzungsberichte der Gelehrten Estnischen Gesellschaft 1931. Tartu: Õpetatud Eesti Selts.
ME 1–4 = K. Mīlenbacha Latviešu valodas vārdnīca 1–4, 1923–1932. Rediģējis, papildinājis, turpinājis J. Endzelīns. Rīgā: Herausgegeben vom lettischen Bildungsministerium / Herausgegeben vom lettischen Kulturfonds.
MES = Mulgi sõnaraamat. Eesti Keele Instituut.
https://eki.ee/dict/mulgi/
Mäger, Mart 1967. Eesti linnunimetused. Tallinn: Valgus.
Nikkilä, Osmo 2001. Eino Koponen, Eteläviron murteen sanaston alkuperä. Itämerensuomalaista etymologiaa, Helsinki 1998 (MSFOu 230). 295 p. – Linguistica Uralica XXXVII/1, 57–65.
https://doi.org/10.3176/lu.2001.1.09
Nirvi, R. E. 1971. Inkeroismurteiden sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVIII.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Pokorny 1–2 = Julius Pokorny 1949–1959. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch 1–2. Bern: A. Francke AG Verlag.
Raun, Alo 1982. Eesti keele etümoloogiline teatmik. Rooma, Toronto: Maarjamaa.
Roosnaallik, Ants 1966. Võõrsõnad ja omad sõnad. – Sirp ja Vasar 1966 (21), 20. mai.
Ränk, Arvi 1995. Eesti etnograafia sõnaraamat. Tallinn [: Ränk].
Saareste, Andrus 1924. Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes I. Analüüs 60 kaardi ja 1 skeemiga. (= Acta et Commentationes Universitatis Dorpatensis B 6.1.) Tartu: Kirjastus-Ühisuse „Postimehe“ trükk.
SKES 1–7 = Yrjö H. Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola 1974–1981. Suomen kielen etymologinen sanakirja 1–7. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII. Tutkimuslaitos „Suomen suvun“ julkaisuja III.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Smocziński 1989 = Войцех Смочиньский 1989. Эльбингский словарь: эмендации, чтения, этимологии. – Балто-славянские исследования1987. Сборник научных трудов. Москва: Наука, 13–42.
SMS = Suomen murteiden sanakirja.
http://kaino.kotus.fi/sms
SRNG 1–49 = Словарь русских народных говоров 1–49.
https://iling.spb.ru/vocabula/srng/srng.html
SSA 1–3 = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3, 1992–2000. Päätoim. Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Sõnaveeb = EKI ühendsõnastik 2022.
https://sonaveeb.ee/
Urbutis, Vincas 1969. Dabartinės baltarusių kalbos lituanizmai. – Baltistica. Baltų kalbotyros žurnalas V/1, 43–69.
Vaba, Lembit 1997. Uurimusi läti-eesti keelesuhetest. Tallinn, Tampere: Eesti Keele Instituut, Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Vaba, Lembit 2005. Läänemeresoome leksika baltoloogi vaateväljas. Elga Kagaine. Lokālie somugrismi latviešu valodas Ziemeļrietumvidzemes izloksnēs. Rīga: LU Latviešu valodas institūts, 2004, 280 lpp. – Keel ja Kirjandus 8, 668–673.
https://doi.org/10.3176/lu.2006.3.06
Vaba, Lembit 2011. Balti laenude uurimine avab meie kauget minevikku. – Keel ja Kirjandus 10, 734–763.
Vasmer 1–4 = Макс Фасмер 2004. Этимологический словарь русского языка 1–4. Перевод с немецкого и дополнения академика РАН О. Н. Трубачева. Москва: Астрель Аст.
Vestring, Salomo Heinrich 1998 [1710–1730]. Lexicon Estonico Germanicum. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum.
Viires, Ants 1960. Eesti rahvapärane puutööndus. Ajalooline ülevaade. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus.
Viires, Ants 1995. Eesti rahvakultuuri leksikon. Tallinn: Eesti Entsüklopeediakirjastus.
VK IV = Vana Kannel IV, 1941. Karksi vanad rahvalaulud I. Toim. Herbert Tampere. Tartu: Teaduslik Kirjandus.
VMS = Väike murdesõnastik I–II, 1982–1989. Toim. Valdek Pall. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut. Tallinn: Valgus.
http://www.eki.ee/dict/vms/
VOT = Vadja keele sõnaraamat.
https://portaal.eki.ee/dict/vadja/
Wiedemann, Ferdinand Johann 1973 [1893]. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.
Wiget, Wilhelm 1928. Herkunft und Verbreitung der neueren germanischen Lehnwörter im Estnischen. – Õpetatud Eesti Seltsi aastaraamat. Sitzungsberichte der Gelehrten Estnischen Gesellschaft 1927. Tartu: K. Mattiesen, 255–275.
