The article examines two pairs of lexical homonyms, which are expressed in Estonian by the verb iskima and the noun säsi. In South Estonian dialects and in older written language, iskima is used primarily to mean ’to twist a thread’ and ’to gather together the turns of a thread or rope’. The word is also used to denote other actions, which overlap with the meaning of lööma ’to hit’, e.g. ’to strike fire out’, ’to decorate, make up, change, transform (oneself)’. In Finnic languages, iskiä is widely used in the meaning ’to hit’ and similar, including the meaning ’to weave a string or ribbon’.
In Northern Estonia, the Insular dialect and occasionally in the North-Eastern Coastal dialect, iskima ~ i(i)sima means ’to spy, lurk, ambush, track’. Among closely related languages, equivalents of this can be found in some Finnish and Karelian dialects as well as in the Saami languages. Analysis reveals that the word in this meaning is a Russian loan. Thus the word has different etymological origins in different meanings.
In Standard Estonian, säsi carries the meanings of ՚soft tissue of internal organs’ and ’plant tissue at the core of a stem or root’, figuratively also ’inside, core’. In South Estonian and Finnish dialects säsi or säsü means ’bone marrow, jelly’. Related languages exhibit the variants säsi / sasu, the root of which is likely of Finnic-Permic or Finnic-Saami origin.
In North Estonian Insular dialect and neighboring areas, säsi g sää ~ säe, p sätt occurs in the meaning of ’small smoldering fleck of coal; spark’, figuratively also ’sharp (e.g. tool, intellect)՚. This has an equivalent in Finnish säe(n): säke(n)en as well as in Ingrian and Karelian dialects. It is unclear how the Insular dialect säsi developed and what its relationship is to Müller’s word segko and Finnish säe-: säke- or the Finnic stem säde(m) g sädeme; whether säsi could have emerged through contamination of säde ’spark’ and süsi ’coal’ or is derived from an onomatopoetically motivated stem. The analysis indicates, however, that Standard Estonian säsi and South Estonian säsi / säsü come from the same root, while the Insular dialect word säsi is of a different origin.
Ahlqvist, August 1856. Wotisk grammatik, jemte språkprof och ordförteckning. Helsingfors: [s.n.]
Álku = Álgu-tietokanta. Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu = Saamelaiskielten etymologinen tietokanta. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
https://kaino.kotus.fi/algu/
EES = Eesti etümoloogiasõnaraamat 2012. Koost. ja toim. Iris Metsmägi, Meeli Sedrik, Sven-Erik Soosaar. Peatoim. Iris Metsmägi. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ety/
EEW = Julius Mägiste 1982–1983. Estnisches etymologisches Wörterbuch. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
EKSS = Eesti keele seletav sõnaraamat 1–6, 2009. „Eesti kirjakeele seletussõnaraamatu“ 2., täiendatud ja parandatud tr. Toim. Margit Langemets, Mai Tiits, Tiia Valdre, Leidi Veskis, Ülle Viks, Piret Voll. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ekss/
EM = Ennemuistitsel Mulgimaal. Valimik korrespondentide murdetekste VII, 2008. Toim. Helju Kaal, Mari Must, Eevi Ross. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Selts.
EMS = Eesti murrete sõnaraamat I–VI, 1994–2019. Eesti Teaduste Akadeemia. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
http://www.eki.ee/dict/ems/
EMSUKA = Eesti Keele Instituudi eesti murrete ja soome-ugri keelte arhiiv.
ESSJ = Этимологический словарь славянских языков (праславянский лексический фонд). Вып. 8 (*xa — *јьvьlga), 9 (*јьz — *klenьјe). O. H. Трубачев (под ред.). Москва: Наука 1981, 1983.
EÕS = Eesti õigekeelsuse-sõnaraamat. „Eesti keele õigekirjutuse-sõnaraamatu“ II täiendatud ja parandatud trükk. I köide (A–M), 1925. (= Eesti Kirjanduse Seltsi keeletoimkonna toimetised 5.) Tartu: Eesti Kirjanduse Seltsi Kirjastus.
Ganander, Christfrid 1997. Nytt Finskt Lexicon. Alkuperäiskäsikirjoituksestä [1786–1787] toimittanut Liisa Nuutinen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 676, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 95.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus.
Göseken, Heinrich 1660. Manuductio ad Linguam Oesthonicam, Anführung zur Öhstnischen Sprache. Bestehend nicht alleine in etlichen praeceptis und observationibus, Sondern auch In Verdolmetschung vieler Teutschen Wörter. Reval: Adolph Simon.
Habicht, Külli, Valve-Liivi Kingisepp, Urve Pirso, Külli Prillop 2000. Georg Mülleri jutluste sõnastik. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus.
Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4. korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.
HMS = Hiiu sõnaraamat 2015. Koost. Paul Kokla. Toim. Meeli Sedrik. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
Hupel, August Wilhelm 1780. Ehstnische Sprachlehre fuer beide Hauptdialekte, den revalschen und doerptschen; nebst einem vollstaendigen Woerterbuch. Riga, Leipzig: Johann Friedrich Hartknoch.
Hupel, August Wilhelm 1818. Ehstnische Sprachlehre für die beyden Hauptdialekte, den revalschen und dörptschen, nebst einem vollständigen ehstnischen Wörterbuche. Zweyte durchgängig verbesserte und vermehrte Auflage. Mitau: J. F. Steffenhagen und Sohn.
Häkkinen, Kaisa 2004. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Itkonen, Terho 1983. Välikatsaus suomen kielen juuriin. – Virittäjä 87, 190–229.
KES = Kihnu sõnaraamat 2016. Toim. Karl Pajusalu, Jüri Viikberg. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
Kingisepp, Valve-Liivi, Kristel Ress, Kai Tafenau 2010. Heinrich Gösekeni grammatika ja sõnastik 350. Tartu: Tartu Ülikool.
KKS = Karjalan kielen sanakirja 1968–2005. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi
Koponen, Eino 1995. Sananpähkinöitä tutkijan kämmenellä. – Sananjalka 37, 213–224.
Koponen, Eino 1998. Eteläviron murteen sanaston alkuperä. Itämerensuomalaista etymologiaa. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 230.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kujola, Juho 1944. Lyydiläismurteiden sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae V.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
KVVE = Kuiss vanal Võromaal eleti. Valimik korrespondentide murdetekste VI, 2005. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Selts.
Käsi, Inge 2011. Vanapärase Võru murde sõnaraamat. Toim. Helmi Neetar. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
Makarov 1990 = Г. H. Maкaрoв. Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Ливвикoвcкий диалект). Kapeльcкий нayчный цeнтр Aкaдeмии нayк CCCP. Инcтитyт языкa, литepaтyры и иcтopии. Пeтpoзaвoдcк: Kapeлия.
Must, Mari 2000. Vene laensõnad eesti murretes. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
Mägiste, Julius 1958. Suomen kielen osuudesta viron kirjakielen kehityksessä, varsinkin sen sanaston kasvussa. – Virittäjä 62, 125–146.
Nirvi, R. E. 1971. Inkeroismurteiden sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVIII.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
NS = Nykysuomen sanakirja 1989. Toim. Jouko Vesikansa. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.
Punžina 1994 = Пyнжинa A. B. Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Тверские говоры). Kapeльcкий нayчный цeнтр Poccийcкoй aкaдeмии нayк. Инcтитyт языкa, литepaтyры и иcтopии. Пeтpoзaвoдcк: Kapeлия.
Raun, Alo 2000. Eesti keele etümoloogiline teatmik. (= Maarjamaa taskuraamat 19, 2. tr.) Brampton: Maarjamaa.
Saareste, Albert 1924. Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes I. Analüüs. Tartu: Postimees.
Sammallahti, Pekka 1998. The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.
SES = Suomen etymologinen sanakirja. (= Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72.)
https://kaino.kotus.fi/ses/
SKES = Yrjö H. Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki 1955–1978. Suomen kielen etymologinen sanakirja. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, Tutkimuslaitos „Suomen suvun“ julkaisuja III.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
SMS = Suomen murteiden sanakirja. (= Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30.)
https://kaino.kotus.fi/sms/
SSA 1 = Suomen sanojen alkuperä 1, 1992. (A–K) Etymologinen sanakirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SSA 3 = Suomen sanojen alkuperä 3, 2000. (R–Ö) Etymologinen sanakirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SVJ = М. И Зайцева, М. И. Муллонен 1972. Словарь вепсского языка. Ленинград: Наука.
Zajceva 2010 = Нина Зайцева. Новый вепсско-русский словарь. Uz՚ vepsä-venälaine vajehnik. Venäman tedoakademii Karjalan tedokeskuz Kelen literaturan i istorijan institut. Petroskoi: Periodika.
UEW = Károly Rédei 1988. Uralisches etymologisches Wörterbuch II. Unter Mitarbeit von Marianne Sz Bakró-Nagy, Sándor Cscús, István Erdêlyit, László Honti, Éva Korenchyt, Éva K. Sal, Edit Vértes. Budapest: Akadémiai Kiadó.
VAKK = Vana kirjakeele korpus.
https://vakk.ut.ee/
Vasmer = Макс Фасмер 1986. Этимологический словарь русского языка I А–Д. Перевод с немецкого и дополнения О. Н. Трубачева. 2-eрусское издание. Москва: Прогресс.
VES = Русско-эстонский словарь. Vene-eesti sõnaraamat 2000. 2., parandatud tr. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasustus.
www.eki.ee/dict/ves
Vestring, Salomo Heinrich 1998. Lexicon esthonico germanicum. (Käsikiri ~1730.) Toim. Ellen Kaldjärv. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum.
VMS II = Väike murdesõnastik II, 1989. Toim. Valdek Pall. Koost. Anu Haak, Evi Juhkam, Marja Kallasmaa, Ann Kask, Ellen Niit, Piret Norvik, Vilja Oja, Aldi Sepp, Jaak Simm, Jüri Viikberg. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut. Tallinn: Valgus.
VOT = Vadja keele sõnaraamat. Eesti Keele Instituut.
https://www.eki.ee/dict/vadja/
Wiedemann, Ferdinand Johann 1869. Ehstnisch-deutsches Wörterbuch. St. Petersburg: Kaiserliche Akademie der Wissenschaften.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1973 [1893]. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.
WT 2001 = Wastne Testament 1686. Faksiimile. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
https://www.eki.ee › piibel/
ÕS 2018 = Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018. Toim. Maire Raadik. Koost. Tiiu Erelt, Tiina Leemets, Sirje Mäearu, Maire Raadik. Eesti Keele Instituut. Tallinn: EKSA.
https://www.eki.ee/dict/qs2018/
