ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1965
 
Linguistica Uralica cover
Linguistica Uralica
ISSN 1736-7506 (Electronic)
ISSN 0868-4731 (Print)
Über eine mögliche baltische Herkunft von est. varn, fi. ­vaarna [On the Possible Baltic Origin of Est varn, Fin vaarna]; pp. 20-28
PDF | doi: 10.3176/lu.2014.1.02

Author
Lembit Vaba
Abstract

The article discusses the possible Baltic or Slavic origin of Est varn ’peg, hook or a piece of furniture equipped with hooks for hanging clothes etc, which is ­attached to the wall, wall peg’, Vot varna ’wooden nail (in the wall); long stick, vertical support (at both sides of the load); (protruding) end of the shaft connecting the wheel pairs of a wagon, peg’, Fin vaarna ’wooden peg; tenon joining the ­vertical boards of a wooden vessel etc.’, Ing vārnikke ’embroidered cloth attached to the window-frame and hung in front of the icon, curtain’, Kar voarna etc ’(clothes-)peg, tenon’, Lude vuarnu etc ’hanging nail or ~ hook’, Veps varn ’wall peg’ on the background of such dubious cases of borrowing as Est pard, Fin parta etc ’beard’ and Est varblane, Fin varpunen etc ’sparrow’. The assumed Baltic source is *varnā (cf. Lat vārna ’grooved block of wood for rope plaiting; beekeeper’s three-pronged hollow block of birch’). The possible Slavic source word is Proto-Slav *vorna (cf. e.g. Rus dial. воронá ’opening under the steering boot’, ворóнка ’funnel, hopper’, воронéц ’timber beam, joist, massive mid-wall shelf beginning from the stove and the pantry behind it’.

References

Ambrazas, S. 1993, Daiktavardžių darybos raida. Lietuvių kalbos veiksmažodiniai vediniai, Vilnius.

Ancītis, K. 1977, Aknīstes izloksne. Izloksnes statika un dinamika. Ievads, fonētika, morfoloģija, Rīga.

Endzelīns, J. 1951, Latviešu valodas gramatika, Rīgā.

Göseken, H. 1660, Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache, Reval.

Hakulinen, L. 1968, Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kolmas, korjattu ja lisätty painos, Helsinki.

Hupel, A. W. 1780, Ehstnische Sprachlehre für beide Hauptdialekte den revalschen und den dörptschen; nebst einem vollständigen Wörterbuch, Riga-Leipzig. http://www.utlib.ee/ekollekt/eeva.

Jussila, R. 2009, Kalevalan sanakirja, Helsinki.

Kask, A. 1967, Eesti keele ajalooline grammatika I. Häälikulugu, Tartu.

Koivulehto, J. 1998, Kiire ’päälaki’ ja muuta etymologista rajankäyntiä. - Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16. V. 1998, Helsinki (MSFOu 228), 235-246.

Machek, V. 1968, Etymologický slovník jazyka českého, Praha. PMid:4974861

Manninen, I. 1993, Etnograafiline sõnastik. Eesti asjalise vanavara põhjal. 131 pildiga, Tallinn.

Ojansuu, H. 1916, Suomen kielen tutkimuksen työmaalta. Sarja esitelmiä I, Jyväskylä.

Ojansuu, H. 1921, Lisiä suomalais-balttilaisiin kosketuksiin. Vähäisiä kirjelmiä XLIX, Helsinki.

Raun, A., 1982, Eesti keele etümoloogiline teatmik, Rooma-Toronto.

Rudzīte M. 1993, Latviešu valodas vēsturiskā fonētika, Rīga.

Ränk, A. 1995, Eesti etnograafia sõnastik, Tallinn.

Viires, A. 1980, Talurahva veovahendid. Baltimaade rahvapäraste põllumajanduslike veokite ajalugu, Tallinn.

Viires, A. 1995, Eesti rahvakultuuri leksikon, Tallinn.

Viitso, T.-R. 1993, Tutkimus vatjan vokaalisoinnusta: P. Lauerma. Vatjan vokaalisointu. SUST 214. Helsinki 1993. - Vir., 522-526.

Даль В. 1882, Толковый словарь живаго великорускаго языка IV, С.-Петербургъ-Москва.

Зайцева М. И., Муллонен М. И. 1972, Словарь вепсского языка. Ленинград.

Иванов В. В. 2003, Полногласие. Неполногласие. - Русский язык, Москва, 352-353; 264-265.

Mакаров Г. Н. 1990, Словарь карельского языка (ливвиковский диалект), Петрозаводск.

Порохова О. Г. 1988, Полногласие и неполногласие в русском литературном языке и народных говорах, Ленинград.

Пунжина А. В. 1994, Словарь карельского языка (тверские говоры), Петрозаводск.

Черных П. Я. 1999, Историко-этимологический словарь современного русского языка I, Москва.

Back to Issue