ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1965
 
Linguistica Uralica cover
Linguistica Uralica
ISSN 1736-7506 (Electronic)
ISSN 0868-4731 (Print)

Naimenovanija jaitshnogo zheltka v finno-ugorskich jazykach [Terms for ’yolk’ in Finno-Ugric Languages]; pp. 273-291

Full article in PDF format | doi: 10.3176/lu.2013.4.02

Author
Vilja Oja

Abstract

In the dialects of Finno-Ugric languages ’yolk’ is often expressed with a compound word or phrase with one component standing for ’egg’. In many cases, however, this attributive part is found unnecessary and a single word is used to refer to the yellow part of an egg. More than half of such nouns are colour names associated with yellow, red or some other similar hues. A lesser part of the ’yolk’ words are motivated by something different than colour. Some terms have been derived from words for ’content, inside, core’, whereas some others are reminiscent of terms for ’fish roe’. There are also some direct loans. Vernac­ular usage often contains several parallel terms. Estonian dialects, especially Tartu and Võru abound in different variants of the term.


References

Безносикова Л. М., Айбабина Е. А., Коснырева Р. И. 2000, Коми-роч кывчукӧр. Коми-русский словарь, Сыктывкар.

Вершинин В. И. 2004-2009, Этимологический словарь мордовских (эрзянского и мокшанского) языков, Йошкар-Ола.

Вершинин В. И. 2011, Словарь марийских говоров Татарстана и Удмуртии, Йошкар-Ола.

Зaйцeвa M. И, Myллoнeн M. И. 1972, Cлoвaрь вeпсcкoгo языкa, Лeнингрaд.

Лыткин В. И. 1972, Лабиализация гласных в пермских и марийском языках - СФУ VIII, 101-113.

Maкaрoв Г. H. 1990, Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Ливвикoвcкий диалект), Пeтpoзaвoдcк.

Мустаев Е. Н. 1974, Марийские прилагательные, обозначающие цвета. - СФУ X, 179-182.

Пyнжинa  A.  B. 1994, Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Тверские говоры), Пeтpoзaвoдcк.

Ракин А. Н. 1990, Лексика цветообозначения в пермских языках. - Uura­li keelte aktuaalseid probleeme, Tartu (ACUT 876, FU 21), 112-121.

Рябина Е. 2011a, Основные цветообозначения в пермских языках, Tartu (Dissertationes philologiae Uralicae Universitatis Tartuensis 11).

Рябина Е. 2011b, Основные цветообозначения в современном удмуртском языке. - LU XLVII, 199-223.

Тараканов И. В. 1990, Термины цветообозначения в удмуртском языке в сравнении с коми, марийским и мордовскими языками. - Воп­росы диалектологии и лексикологии удмуртского языка, Ижевск, 103-125.

Aikio, A. 2007, Etymological Nativization of Loanwords. A Case Study of ­Saami and Finnish. - Saami Linguistics, Amsterdam-Philadelpia (Current Issues in Linguistic Theory 288), 17-52.

Ariste, P. 1972, Päka suguvõsa. - ESA 18, 109-124.

Csúcs, S. 1990, Die tatarischen Lehnwörter des Wotjakischen, Budapest (Bibliotheca Uralica 10).

Falk, H., Torp, A. 1991 (1903). Etymologisk ordbog over det norsk, Oslo.

Fokos-Fuchs, D. R. 1959, Sürjänisches Wörterbuch I-II, Budapest.

Grünthal, R. 1996, Itämerensuomalais-mordvalaisesta yhteissanastosta mordvan kannalta tarkasteltuna. - CIFU VIII. Pars V, 48-52.

Göseken, H. 1660, Manuductio ad Linguam Oesthonicam, Anführung zur Öhstnischen Sprache, Bestehend nicht alleine in etlichen praeceptis und observationibus, Sondern auch In Verdolmetschung vieler Teutschen Wörter. Reval.

Halász, E. 1957, Magyar-német szótár II, Budapest.

Hellquist, E. 1922, Svensk etymologisk ordbok, Lund.

Herne, G. 1954, Die slavischen Farbenbenennungen. Eine semasiologisch-etymologische Untersuchung, Uppsala (Publications de l’Institut slave d’Upsal IX).

Itkonen, T. I. 1958, Koltan- ja kuolalapin sanakirja I-II, Helsinki (LSFU XV).

Itkonen, T. 1983, Välikatsaus suomen kielen juuriin. - Vir., 190-229.

Kalima, J. 1919, Die ostseefinnischen Lehnwörter im Russischen. Helsingfors (MSFOu XLIV).

Kalima, J. 1936, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat, Helsinki (SKST 202).

Koivulehto, J. 1999, Das Verhältnis des Ostseefinnischen und des Lappischen im Lichte der alten Lehnwörter: Die Substitution des fremden Wortausgangs. - Sprachen in Finnland und Estland, Wiesbaden, 7-22.

Koski, M. 1983, Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä, Helsinki (SKST 391).

Kujola, J. 1944, Lyydiläismurteiden sanakirja, Helsinki (LSFU IX).

Köbler, G. 2003, Altnordisches Wörterbuch. 2. Aufgabe http://www.koeblergerhard.de/anwbhinw.html.

Lehmann, W. P. 1986, A Gothic Etymological Dictionary, Leiden.

Magnússon Á. B. 1989, Íslensk orðsifjabók, Reykjavík.

Maksimov, S. 2000, Permiläiskielten areaalisia leksikaalisia yhtäläisyyksiä. - Studia ad geographiam linguarum pertinentia, Tallinn (Eesti Keele Instituudi Toimetised 6), 50-69.

Moisio, A. 1992, Marilais-suomalainen sanakirja, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 41).

Moisio, A., Galkin, I., Vassiljev, V. 1995, Suomalais-marilainen sanakirja. Финнла-марла мутер, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 52).

Moisio, A., Saarinen, S. 2008, Tscheremissisches Wörterbuch. Aufgezeichnet von Volmari Porkka, Arvid Genetz, Yrjö Wichmann, Martti Räsänen, T. E. Uotila und Erkki Itkonen, Helsinki (LSFU XXXII).

Mägiste, J. 1928, oi-, õi-deminutiivid läänemeresoome keelis, Tartu (ACUT B XII.2).

Nielsen, K. 1938, Lappisk ordbok - Lapp Dictionary III. N—Æ, Oslo—­Leipzig—Paris—London—Cambridge, Mass. (Instituttet for Sammenlignende Kultur­forskning. Serie B: Skrifter XVII 3).

Oja, V. 2001, Linguistic Studies of Estonian Colour Terminology, Tartu.

Oja, V. 2007, Colour Naming in Estonian and Cognate Languages. - Anthropology of Color. Interdisciplinary Multilevel Modeling, Amsterdam-Philadelphia, 189-209.

Oja, V. 2011a, Kromaatiliste värvide nimetustest läänemeresoome murretes. - Värvinimede raamat, Tallinn (Töid antropoloogilise ja etnolingvistika vallast 5), 143-167.

Oja, V. 2011b, Põhivärvinimetuste vasted eesti murretes. - Värvinimede raamat, Tallinn (Töid antropoloogilise ja etnolingvistika vallast 5), 121-140.

Paasonen, H. 1948, Ost-tscheremissisches Wörterbuch, Helsinki (LSFU XI).

Paasonen, H. 1990-1999,  Mordwinisches Wörterbuch. Zusammengestellt von Kaino Heikkilä. Unter mitarbeit von Hans-Hermann Bartens, Aleksandr Feoktistow und Grigori Jermuschin. Bearbeitet und herausgegeben von Martti Kahla, Helsinki (LSFU XXIII, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 59) (http://www.ling.helsinki.fi/~rueter/PaasonenMW.shtml).

Pokorny, J. 2002, Indogermanisches etymologisches Wörterbuch, Tübingen-Basel.

Posti, L. 1980, Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja, Helsinki (LSFU XIX, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 8).

Räsänen, M. 1923, Die tatarischen Lehnwörter im Tscheremissischsen, Helsinki (MSFOu XLVIII).

Räsänen, M. 1969, Versuch eines etymologischen Wörterbuchs der Türksprachen, Helsinki (LSFU XVII,1).

Saareste, A. 1924, Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes 1, Tartu (ACUT B VI.1).

Setälä, E. N. 1915, Zur Frage nach der Verwandtschaft der finnisch-ugrischen und samojedischen Sprachen. Über den gemeinsamen Wortschatz der finnisch-ugrischen und samojedischen Sprachen, Helsingfors.

Sutrop, U. 2002, The Vocabulary of Sense Perception in Estonian. Structure and History, Frankfurt am Main (Opuscula Fenno-Ugrica Gottingensia 8).

Thomsen, V. 1931 (1890), Berührungen zwischen den finnischen und den baltischen (litauisch-lettischen) Sprachen. Eine sprachgeschichtliche Untersuchung, København (Samlede Afhandlinger IV).

Vaba,  L. 1987, [Rez.] Mauno Koski, Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä, Savonlinna 1983 (SKST 391). - СФУ XXIII, 219-226.

Wiedemann, F. J. 1880, Syrjänisch-deutsches Wörterbuch: nebst einem wotjakisch-deutschen im Anhange und einem deutschen Register, St. Petersburg.

Wiedemann, F. J. 1973, Eesti-saksa sõnaraamat. Neljas, muutmata trükk teisest, Jakob Hurda redigeeritud väljaandest, Tallinn.

Winkler, E., Pajusalu, K. 2009, Salis Livisches Wörterbuch, Tallinn (Linguistica Uralica. Supplementary Series / Volume 3).


Back to Issue