ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1965
 
Linguistica Uralica cover
Linguistica Uralica
ISSN 1736-7506 (Electronic)
ISSN 0868-4731 (Print)

Ostseefinnisch tüttV, titt und tita. The Finnic tüttV, titt and tita; pp. 182-190

Full article in PDF format | doi:10.3176/lu.2011.3.02

Author
Vilja Oja

Abstract

Usually the nouns tüttö, tütti, tüttü and their other phonetic variants are considered to be derivatives of the noun tütar/tütär ’daughter’. Most of the occurrences of tüttö, mainly meaning ’maiden, unmarried woman’ belong to the north of the Finnic area. Tütti is used in different meanings: mainly ’doll’ and ’little girl’ in Finnish and Karelian dialects. The Finnish tüttö is more frequent in Southeastern dialects, while tütti prevails in the Western dialect. According to semantic and areal data tütti could be a separate loan from Swedish or Low German. Low German origin is also conceivable for the Estonian and Votic word titt(e) ’doll; baby’ which has earlier been considered a variant of the Russian borrowing tita ’baby’. The deeper origin of the tütt- and titt-stemmed words as well as of tita seems to lie with words whose original naming motif used to be ’nipple; suck etc.’


References

Ahlqvist, A. E. 1875, Die Kulturwörter der westfinnischen Sprachen. Ein Beitrag zu der älteren Kulturgeschichte der Finnen. Deutsche, umgearbeitete Aufgabe, Helsingfors.

Buck, C. D. 1949, A Dictionary of Selected Synonyms in the Principal Indo-European Languages. A Contribution to the History of Ideas, Chicago.

Doornkaat Koolman, J. 1879, Wörterbuch der ostfriesischen Sprache. Etymologisch bearbeitet. Erster Band, A-gütjen, Norden.

Encyclopædia Britannica. http://www.britannica.com/.

Ganander, C. 1997, Nytt finskt lexicon. Alkuperäiskäsikirjoituksesta [1786-1787] toimittanut Liisa Nuutinen, Helsinki (SKST 676. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 95).

Grimm, J., Grimm, W. 1838-1960, Das deutsche Wörterbuch von Jacob und Wilhelm Grimm auf CD-Rom und im Internet. Ein Projekt des Kompetenzzentrums für elektronische Erschließungs- und Publikationsverfahren in den Geisteswissenschaften an der Universität Trier in Verbindung mit der Berlin-Brandenburgischen Akademie der Wissenschaften Berlin. http://germazope.uni-trier.de:8080/Projekte/DWB.

Gutzeit, W. von 1892, Wörterschatz der Deutschen Sprache Livlands. Th. III, Hälfte 2 (T-Todesgeruch), Riga.

Göseken, H. 1660, Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache, Reval.

Hakulinen, L. 1979, Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos, Helsinki.

Hellquist, E. 1922, Svensk etymologisk ordbok, Lund.

Hogerheijde, H. 1986, Germanic Synthesis of Question ALE-QI: 489, ”Doll”. - Aspects of Language. Studies in Honour of Mario Alinei, Amsterdam, 340-349.

Häkkinen, K. 2004, Nykysuomen etymologinen sanakirja, Juva.

Jussila, R. 1998, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä (SKST 696).

Jussila, R. 2009, Kalevalan sanakirja, Helsinki (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 101).

Jussila, R., Nikunen, E., Rautoja, S. 1992, Suomen murteiden taajuussanasto, Helsinki (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 66).

Kalima, J. 1936, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat, Helsinki (SKST 202).

Kettunen, L. 1922, Lõunavepsa häälik-ajalugu 1. Konsonandid. 2. Vokaalid, Tartu (ACUT B III 4).

Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU 5).

Kingisepp, V.-L., Ress, K., Tafenau, K. 2010, Heinrich Gösekeni gram­matika ja sõnastik, Tartu.

Köbler, G. 2003, Altnordisches Wörterbuch. http://homepage.uibk.ac.at/~c30310/anwbhinw.html.

Meyer-Lübke, W. 1935, Romanisches etymologisches Wörterbuch, Heidelberg.

Mägiste, J. 1924, Paar sõna lastekeelest. - EK, 1-9.

Mägiste, J. 1928, oi-, õi- deminutiivid läänemeresoome keelis. (ACUT B XII 2), Tartu.

Mägiste, J. 1962, Äldre ryska lånord i estniskan, särskilt i det gamla estniska skriftspråket, Lund (Lunds Universitets Årsskrift N. F. Avd. 1, Bd. 55. Nr. 1).

Nirvi, R. E. 1952, Synonyymitutkimuksia sukulaisnimistön alalta (Suomi 106, 1), Helsinki.

Nirvi, R. E. 1971, Inkeroismurteiden sanakirja, Helsinki (LSFU XVIII).

Oja, V. 2011, Eesti nukunimetused. - ESA 56 (2010), 134-147.
http://dx.doi.org/10.3176/esa56.07

Rietz, J.  E. 1862-1867, Svenskt dialektlexikon. Ordbok öfver svenska allmogespråket, Lund [Faksimilutgåvan 1962].

Schiller, K., Lübben, A. 1875-1881. Mittelniederdeutsches Wörterbuch I-VI, Bremen.

Thomsen, V., 1931, Berührungen zwischen den finnischen und den baltischen (litauisch-lettischen) Sprachen: eine sprachgeschichtliche Untersuchung, København (Samlede Afhandlinger IV).

Tunkelo, E. A. 1946, Vepsän kielen äännehistoria (SKST XXII), Helsinki.

Vestring, S. H. 2000, Lexicon Esthonico Germanicum. http://www.folklore.ee/~kriku/VESTRING/index.htm.

Walde, A. 1910, Lateinisches etymologisches Wörterbuch, Heidelberg.

Wiedemann, F. J. 1973, Eesti-saksa sõnaraamat. Neljas, muutmata trükk teisest, Jakob Hurda redigeeritud väljaandest, Tallinn.

Winkler, E., Pajusalu, K. 2009, Salis-livisches Wörterbuch, Tallinn (Linguistica Uralica. Supplementary Series / Volume 3).

Maкaрoв Г. H. 1990, Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Ливвикoвcкий диалект), Пeтpoзaвoдcк.

Пyнжинa A. B. 1994, Cлoвaрь кapeльcкoгo языкa (Тверские говоры), Пeтpoзaвoдcк.

Фасмер, М. 1986, Этимологический словарь русского языка. Перевод с немецкого и дополнения О. Н. Трубачева, Москва.


Back to Issue