Ariste, P. 1931, Lisateateid Koiva murrete häälikuloole. - EK, 175-179.
Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Lingvistitsheskij atlas pribaltijsko-finskih jazykov. ALFE 2, Helsinki 2007 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 800. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 118).
Fraenkel, E. 1960, Litauisches etymologisches Wörterbuch. Band 1, Heidelberg-Göttingen.
Hagemeister, A. v. 1849, Mahrz Sahrum, der letzte Live in der Umgebung Wenden’s. - Das Inland. Eine Wochenschrift für Liv-, Est- und Kurlands Geschichte, Geographie, Statistik und Literatur 24 1849, 787-791.
Hupel, A. W. 1774, Topographische Nachrichten von Lief- und Ehstland. Erster Band, Riga.
Hupel, A. W. 1777, Topographische Nachrichten von Lief- und Ehstland. Zweite Band, Riga.
Karulis, K. 1992, Latviešu etimoloģijas vārdnīca divos sējumos, Rīga.
Kettunen, L. 1912, Lautgeschichtliche Untersuchung über den kodaferschen Dialekt II. Vokalismus. Akademische Abhandlung, Helsinki [Reprinted as: Lauri Kettunen, Lautgeschichtliche Darstellung über den Vokalismus des kodaferschen Dialekts mit Berücksichtigung anderer estnischen Mundarten, Helsinki 1914 (MSFOu XXXIV)].
Kettunen, L. 1913, Lautgeschichtliche Untersuchung über den kodaferschen Dialekt, Helsinki (MSFOu XXXIII).
Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU V).
Kettunen, L. 1962, Eestin kielen äännehistoria. Kolmas painos, Helsinki (SKST 156).
Kruse, Fr. 1846, Ur-Geschichte des Esthnischen Volksstammes und der Kaiserlich Russischen Ostseeprovinzen Liv-, Esth- und Curland überhaupt, bis zur Einführung der christlichen Religion, Moskau.
Must, M., Univere, a. 2002, Põhjaeesti keskmurre. Häälikulisi ja morfoloogilisi peajooni, Tallinn (Eesti Keele Instituudi toimetised 10).
Niilus, V. 1935, Leivu murret. Häälikulooline ülevaade (Manuscript: AES 179).
Niilus, V. 1936, Leivu (Koiva) murde h-hääliku arengust. - EK, 36-41.
Posti, L. 1942, Grundzüge der livischen Lautgeschichte, Helsinki (MSFOu LXXXV).
Rudzīte, M. 1993, Latviešu valodas vēsturiskā fonētika, Rīga.
Suhonen, S. 1989, F. J. Wiedemann ja Heikki Ojansuu leivun murteen tutkijoina. - Ferdinand Johann Wiedemannin muisto. Suomalais-virolainen Wiedemann-seminaari Helsingissä 5.-6.10.1987, Helsinki (Castrenianumin toimitteita 31), 39-52.
Vasmer, M., Russisches etymologisches Wörterbuch 1-4, Heidelberg 1950-1958.
Viitso, T.-R. 2003, Rise and Development of the Estonian Language. - Estonian Language, Tallinn (Linguistica Uralica. Supplementary Series / Volume 1), 130-230.
Wiedemann, F. J. 1869, Die Ehsteninseln in den lettischen Kirchspielen Marienburg und Schwanenburg in Livland. Ein Nachtrag zu den Artikel des verstorbenen Akademiker Sjögren vom 11. Juli 184, ”Zur Ethnographie Livlands”. - Bulletin de l’Académie Impériale des Sciences de St.-Pétersbourg XIII, St.-Pétersbourg, 497-524.
Winkler, E. 1999, Katkeintonatsiooni tekkimisest läänemeresoome keeltes. - Õdagumeresoomõ veeremaaq. Läänemeresoome perifeeriad, Võro (Võro Instituudi Toimõtiseq 6), 201-206.
Zinkevičius, Z. 1980, Lietuvių kalbos istorinė gramatika I. Įvadas. Istorinė fonetika. Daiktavardžių linksiavimas, Vilnius.
Ivanov, V. V. 1983, Istoritsheskaja grammatika russkogo jazyka, Moskva.