ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1965
 
Linguistica Uralica cover
Linguistica Uralica
ISSN 1736-7506 (Electronic)
ISSN 0868-4731 (Print)
Livonian and Leivu: Shared Innovations and Problems; pp. 269-282
PDF | doi:10.3176/lu.2009.4.03

Author
Tiit-Rein Viitso
Abstract
Livonian and Leivu South Estonian, both spoken in Latvia, have a common word stem in the name of their language and people, and several phonetic innovations. In this article, the traditional Estonian-based etymology of the Estonian-based name of Livonians and Leivus and their language is refuted. The common stem comes probably from an unattested Old Norse name given for Livonia by the Scandinavians, and was later borrowed into Livonian and Leivu from German. A pilot study of some shared phonetic innovations turns attention to (1) the breaking of long and short mid vowels into long and short diphthongs, (2) triphthongs, (3) the loss of intervocalic *h after a short initial syllable and the rise of the broken tone, (4) the rise of prepalatal sibilants š and ž, and (5) the rise of voiced obstruents. All innovations have some parallels in Baltic dialects, especially in Latgalian. However, the voicing of obstruents in Livonian, Karelian, Lude and Veps cannot be considered as an influence of Latvian and Russian.
References

Ariste, P. 1931, Lisateateid Koiva murrete häälikuloole. - EK, 175-179.

Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Lingvistitsheskij atlas pribaltijsko-finskih jazykov. ALFE 2, Helsinki 2007 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seu­ran Toimituksia 800. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 118).

Fraenkel, E. 1960, Litauisches etymologisches Wörterbuch. Band 1, Heidelberg-Göttingen.

Hagemeister, A. v. 1849, Mahrz Sahrum, der letzte Live in der Umgebung Wenden’s. - Das Inland. Eine Wochenschrift für Liv-, Est- und Kurlands Geschichte, Geographie, Statistik und Literatur 24 1849, 787-791.

Hupel, A. W. 1774, Topographische Nachrichten von Lief- und Ehstland. Erster Band, Riga.

Hupel, A. W. 1777, Topographische Nachrichten von Lief- und Ehstland. Zweite Band, Riga.

Karulis, K. 1992,   Latviešu etimoloģijas vārdnīca divos sējumos, Rīga.

Kettunen, L. 1912, Lautgeschichtliche Untersuchung über den kodaferschen Dialekt II. Vokalismus. Akademische Abhandlung, Helsinki [Reprinted as: Lauri Kettunen, Lautgeschichtliche Darstellung über den Vokalismus des kodaferschen Dialekts mit Berücksichtigung anderer estnischen Mundarten, Helsinki 1914 (MSFOu XXXIV)].

Kettunen, L. 1913, Lautgeschichtliche Untersuchung über den kodaferschen Dialekt, Hel­sinki (MSFOu XXXIII).

Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU V).

Kettunen, L. 1962, Eestin kielen äännehistoria. Kolmas painos, Helsinki (SKST 156).

Kont, K. 1954, Leivu murdetekste (Manuscript: KKI MT 154.)

Kruse, Fr. 1846, Ur-Geschichte des Esthnischen Volksstammes und der Kaiserlich Russischen Ostseeprovinzen Liv-, Esth- und Curland überhaupt, bis zur Einführung der christlichen Religion, Moskau.

Must, M., Univere, a. 2002, Põhjaeesti keskmurre. Häälikulisi ja morfoloogilisi peajooni, Tallinn (Eesti Keele Instituudi toimetised 10).

Niilus, V. 1935, Leivu murret. Häälikulooline ülevaade (Manuscript: AES 179).

Niilus, V. 1936, Leivu (Koiva) murde h-hääliku arengust. - EK, 36-41.

Posti, L. 1942, Grundzüge der livischen Lautgeschichte, Helsinki (MSFOu LXXXV).

Rudzīte, M. 1964, Latviešu dialektoloģija, Rīga.

Rudzīte, M. 1993, Latviešu valodas vēsturiskā fonētika, Rīga.

Suhonen, S. 1989, F. J. Wiedemann ja Heikki Ojansuu leivun murteen tutkijoina. - Ferdinand Johann Wiedemannin muisto. Suomalais-virolainen Wiedemann-seminaari Helsingissä 5.-6.10.1987, Helsinki (Castrenianumin toimitteita 31), 39-52.

Vaba, L. 1997, Uurimusi läti–eesti keelesuhetest, Tallinn-Tampere.

Vasmer, M., Russisches etymologisches Wörterbuch 1-4, Heidelberg 1950-1958.

Viitso, T.-R. 2003, Rise and Development of the Estonian Language. - Estonian Language, Tallinn (Linguistica Uralica. Supplementary Series / Volume 1), 130-230.

Viitso, T.-R. 2007, Survey of Previuos Research on Livonian Prosody. - LU XLIII, 23-28.
Vääri, E. 1959, Liivi keele uurimise ajaloost. - ESA V, 190-225.

Wiedemann, F. J. 1869, Die Ehsteninseln in den lettischen Kirchspielen Marienburg und Schwanenburg in Livland. Ein Nachtrag zu den Artikel des verstorbenen Akademiker Sjögren vom 11. Juli 184, ”Zur Ethnographie Livlands”. - Bulletin de l’Académie Impériale des Sciences de St.-Pétersbourg XIII, St.-Pétersbourg, 497-524.

Winkler, E. 1999, Katkeintonatsiooni tekkimisest läänemeresoome keeltes. - Õdagu­meresoomõ veeremaaq. Läänemeresoome perifeeriad, Võro (Võro Instituudi Toimõtiseq 6), 201-206.

Zinkevičius, Z. 1978, Lietuvių kalbos dialektologija, Vilnius.

Zinkevičius, Z. 1980, Lietuvių kalbos istorinė gramatika I. Įvadas. Istorinė fonetika. Daiktavardžių linksiavimas, Vilnius.

Ivanov, V. V. 1983, Istoritsheskaja grammatika russkogo jazyka, Moskva.
Back to Issue