The article analyses the words used for malt in Finnic dialects, taking into account their structure, etymologies, semantics and area of distribution. The words come from six different roots: variants of idu are used for malt in Karelian, Ludic, Veps and Ingrian, linnas is the singular of the Estonian and Votic equivalent, from mage come malt names in Livonian and in some Estonian dialects, mallas is the common malt name in Finnish and Ingrian, solod is used for malt in Karelian and Ludic, and suloim in Veps. Most of the Finnic malt names are formed on the basis of different loanwords, which in the donor languages also mean ’sweet, tasty’. This diversity of equivalents which are used in the group of the closely related languages for malted grain refers to language contacts and, at the same time, to quite important cultural and economic relations with neighbouring peoples.
Ahlqvist, A. 1856, Wotisk Grammatik jemte Språkprof och Ordförteckning, Helsingfors (Acta Societatis Scientiarum Fennicæ V).
Ahlqvist, A. 1866, Om Finska språkets kulturord. Ett linguistiskt bidrag till Finnarnes äldsta kulturhistoria. - Suomi II: 6, 67-114.
Ahrens, E. 1843, Grammatik der Ehstnischen Sprache, Revalschen Dialektes. Erster Theil: Formenlehre, Reval.
Ahrens, E. 1853, Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes. Zweite umgearbeitete Auflage, Reval.
Ganander, C. 1997, Nytt Finskt Lexicon. Alkuperäiskäsikirjoituksesta ja sen näköispainoksesta toimittanut L. Nuutinen, Helsinki (SKST 676, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 95).
Gutslaff, J. 1648, Observationes grammaticæ circa linguam Esthonicam, Dorpat.
http://www.digar.ee/id/nlib-digar:100419
Göseken, H. 1660, Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung Zur Öhstnischen sprache/ Bestehend nicht alleine in etlichen præceptis und observationibus,/ Sondern auch/ In Verdolmetschung vieler Teutschen Wörter, Reval.
http://www2.kirmus.ee/grafo/index.php?ID=243
Jakovlev, T. 2000, Sõnake eesti õlletraditsioonist.
http://www.beerguide.ee/ajalugu.html
Juslenius, D. 1968, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset. Näköispainos, Helsinki.
Jussila, R. 1998, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, Helsinki (SKST 696. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 10l).
Kalima, J. 1919, Die ostseefinnischen Lehnwörter im Russischen, Helsinki (MSFOu XLIV).
Kettunen, L. 1922, Lõunavepsa häälik-ajalugu II. Vokaalid, Tartu-Helsinki (ACUT B III4).
Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU V).
Koivulehto, J. 1981, Reflexe des germ. /ē/ im Finnischen und Datierung der germanisch-finnischen Lehnbeziehungen. - Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur 103, 167-203.
https://doi.org/10.1515/bgsl.1981.1981.103.167
Kujola, J. 1944, Lyydiläismurteiden sanakirja, Helsinki (LSFU IX).
Laanest, A. 1997, Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Tallinn.
Moora, A. 1991, Eesti talurahva vanem toit II, Tallinn.
Must, M. 2000, Vene laensõnad eesti murretes, Tallinn.
Nirvi, R. E. 1971, Inkeroismurteiden sanakirja, Helsinki (LSFU XVIII).
Oja, V. 2021, Unikaalne linnasenimetus. - KK, 444-450.
https://doi.org/10.54013/kk761a4
Posti, L., Suhonen, S. 1980, Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja, Helsinki (LSFU XIX).
Raun, A. 2000, Eesti keele etümoloogiline teatmik, Brampton-Tartu (Maarjamaa taskuraamat 19).
Schroderus, E. 1637, Lexicon Latino-Scondicum, Holmiae.
Thomsen, V. 1869, Den gotiske sprogklasses indflydelse på den finske. En sproghistorisk undersøgelse, København.
Thomsen, V. 1931, Berührungen zwischen den Finnischen und den Baltischen (Litauisch-Lettischen) Sprachen, København (Samlede Afhandlinger 4).
Vesikansa, J. 1989, Nykysuomen sanavarat, Porvoo-Helsinki-Juva.
Оллыкайнен В. М. 2003, Словарь северно-ингерманландских говоров финского языка (говоры вуолэ и колтушский). Pohjois-Inkerin murresanakirja, Vantaa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 127).
Макаров Г. Н. 1990, Словарь карельского языка (Ливвиковский диалект), Петрозаводск.
Пунжина А. В. 1994, Словарь карельского языка (Тверские говоры), Петрозаводск.
