There is still no consensus about the origin of the Finnic word family represented by, e.g. Fin lietsa, Est lõõts etc. The alleged Germanic etymology ~ Proto-Germ *blēstra-z (cf. Old Norse blástr m ’Blasen, Schwellung’ etc). presupposes the substitution of Germ *-st- > Finnic -ts-, which would be a unique case thus serving as an insurmountable obstacle to the acceptance of such an etymology. This short study suggests a Baltic etymology based on a supposed verb form, resp. verbal noun stem *plēti̯a-; cf. Lith plė̃sti (plẽčia, plė̃tė) < *plēt-tei-, plėtóti ’ausbreiten, ausspannen, entfalten, erweitern, verbreiten, fortpflanzen’ etc. As expected, the Baltic word-initial consonant cluster *pl- has been compensated by a single consonant l- and *ē > ē (> Fin ie, Est õõ); while the substitution of the Baltic sound sequence ti̯ has probably progressed as follows: Early Proto-Finnic *ćć >> Late Proto-Finnic *ts. As far as we know, the Baltic loanwords hitherto established in the Finnic languages include a single credible case based on a dental + i̯: Baltic *medi̯a- (cf. Lith medis ’Baum, Holz’) > Early Proto-Finnic *meććä >> Late Proto-Finnic *metsä (cf. Fin metsä, Est mets etc. ’Wald’), which makes the above Baltic etymology of the Finnic lietsa- ~ lõõtsa- word family nothing short of a discovery.
Ābele, A. 1940, Slavismi (?) mūsu augšzemnieku konsonantismā. - Filologu biedrības raksti XX, Rīgā, 205-219.
Endzelīns, J. 1951, Latviešu valodas gramatika, Rīgā.
Hakulinen, L. 1968, Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kolmas, korjattu ja lisätty painos, Helsinki.
Hofstra, T. 1985, Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961, Groningen.
Häkkinen, K. 2004, Nykysuomen etymologinen sanakirja, Helsinki.
Jussila, R. 2009, Kalevalan sanakirja, Helsinki.
Kallio, P. 2007, Kantasuomen konsonattihistoriaa. - Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007, Helsinki (MSFOu 253), 229-249.
Karsten, T. E. 1915, Germanisch-finnische Lehnwortstudien. Ein Beitrag zu der ältesten Sprach- und Kulturgeschichte der Germanen, Helsingfors (Acta Societatis Scientiarum Fennicae XLV/2).
Karsten, T. E. 1943-1944, Finnar och germaner. Folk- och kulturberöringar från tre årtusenden, Helsingfors (Folkmålstudier IX-X).
Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU V).
Koivulehto, J. 1979, Lainoja ja lainakerrostumia. - Vir., 267-301.
Koivulehto, J. 1981, Zur Erforschung der germanisch-finnischen Lehnbeziehungen. - СФУ XVII, 161-175.
Laanest, A. 1997, Isuri keele Hevaha murde sõnastik. Ainestiku kogunud ja käsikirja koostanud A. Laanest, Tallinn.
Lehtinen, T. 2007, Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen, Helsinki (TL 215).
Mägiste, J. 1923, Etümologiseerimiskatseid. - EK 1923/2, 33-39.
Ojansuu, H. 1916, Suomalais-virolaiset kielelliset kosketukset I. Viron kielen vaikutus suomeen. - Suomen kielen tutkimuksen työmaalta. Sarja esitelmiä I, Jyväskylä, 98-205.
Raun, A. 1982, Eesti keele etümoloogiline teatmik, Rooma-Toronto.
Reķēna, A. 1975, Amatniecības leksika dažās Latgales dienvidu izloksnēs un tās sakari ar atbilstošajiem nosaukumiem slāvu valodās, Rīgā.
Ritter, R.-P. 1979, Zur ostseefinnischen sog. langen Affrikata. - Explanationes et Tractationes Fenno-Ugricae in honorem H. Fromm, München (Münchener Universitäts-Schriften. Philosophische Fakultät. Finnisch-Ugrische Bibliothek, Band 3), 295-300.
Rudzīte, M. 1993, Latviešu valodas vēsturiskā fonētika, Rīga.
Setälä, E. N. 1913, Bibliographisches verzeichnis der in der literatur behandelten älteren germanischen bestandteile in den ostseefinnischen sprachen. - FUF XIII, 345-475.
Zinkevičius, Z. 1984, Lietuvių kalbos istorija I. Lietuvių kalbos kilmė, Vilnius.
Zinkevičius, Z. 1987, Lietuvių kalbos istorija II. Iki pirmųjų raštų, Vilnius.
Viires, A. 1995, Eesti rahvakultuuri leksikon, Tallinn.
Viitso, T.-R. 2008, Liivi keel ja läänemeresoome keelemaastikud, Tartu-Tallinn.
Virtaranta, P. 1946, Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria I. Konsonantit, Helsinki.
Wiklund, K. B. 1912, Zur kenntnis der ältesten germanischen lehnwörter im finnischen und lappischen. - Le Monde Oriental 5, Uppsala, 217-252.
