En finnois et en estonien, les verbes à la première et à la deuxième personne peuvent s’employer sans pronom sujet. Cet article étudie les critères distributionnels qui caractérisent, dans des corpus de finnois et d’estonien parlés, les occurrences de verbes de 1re et de 2e personne du singulier non accompagnés de pronom sujet. Notre exposé attire l’attention sur quatre types de facteurs : 1) la réalisation zéro du pronom sujet s’explique par l’appartenance du verbe à une unité complexe au sein de laquelle la personne sujet a déjà été mise en scène, 2) l’omission du pronom sujet est motivée par l’antéposition au verbe d’un complément (facteur important en estonien parlé), 3) l’absence de pronom sujet est typique des énoncés soumis à une modalité orientée vers l’interlocuteur et 4) la réalisation zéro caractérise l’emploi de certains lexèmes verbaux, ainsi que certains contextes sémantiques et interactionnels.
Erelt, M., Erelt T., Ross K., 1997, Eesti keele käsiraamat, Tallinn.
Erelt, M., Kasik, R., Metslang, H., Rajandi, H., Ross, K., Saari, H., Tael, K., Vare, S., 1993, Eesti keele grammatika II. Süntaks. Lisa: kiri, Tallinn (= EKG II).
Hakulinen, A., 1987, Eiköhän siit tullu ekonomi siit tuli nii. Eräiden lausesulautumien tarkastelua. - Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagenarii, Åbo, 11-20.
Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen, T., Alho, I, 2004, Iso suomen kielioppi, Helsinki.
Hennoste, T. 2000, Eesti suulise kõne uurimine: transkriptsioon, taust ja korpus. - KK, 91-106.
Kalliokoski, J. 1989, Ja. Rinnastus ja rinnastuskonjunktion käyttö, Helsinki.
Kauppinen, A. 1998, Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto. Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista, Helsinki.
Keevallik, L. 2003, From Interaction to Grammar. Estonian Finite Verb Forms in Conversation, Uppsala (Studia Uralica Upsaliensia 34).
Lappalainen, H. 2004, Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua, Helsinki.
Lindström, L. 2001a, Grammaticalization of või/vä Questions in Estonian. - Papers in Estonian Cognitive Linguistics, Tartu (Tartu Ülikooli üldkeeleteaduse õppetooli toimetised 2), 90-118.
Lindström, L. 2001b, Verb-Initial Clauses in Narrative. - Estonian: Typological Studies V, Tartu (Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 18), 138—168.
Metslang, H. 2004, Imperative and Related Matters in Everyday Estonian. - LU XL, 243-256.
Pajusalu, R., Pajusalu, K. 2004, The Conditional in Everyday Estonian: Its Form and Functions. - LU XL, 257-269.
Paunonen, H. 1995 [1982], Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta, Helsinki.
Paunonen, H. 2001, Yksikön 1. persoonan pronominin käyttö Helsingin puhekielessä. - Våra språk i tid och rum, Helsinki (Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet B:21), 154-168.
Penttilä, A. 1963, Suomen kielioppi, Porvoo.
Pool, R. 1999, About the Use of Different Forms of the First and Second Person Singular Personal Pronouns in Estonian Cases. - Estonian: Typological Studies III, Tartu (Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 11), 158-184.
Schegloff, E., Sacks, H. 1973, Opening up Closing. - Semiotica 8 (4), 289-327.
https://doi.org/10.1515/semi.1973.8.4.289
Sorjonen, M.-L. 1997, Korjausjäsennys. - Keskustelunanalyysin perusteet, Tampere, 111-137.
Sorjonen, M.-L. 2001, Responding in Conversation. A Study of Response Particles in Finnish, Amsterdam.
https://doi.org/10.1075/pbns.70
Tael, K. 1988, Sõnajärjemallid eesti keeles (võrrelduna soome keelega), Tallinn (Preprint KKI-56).
