The noun leppä (or one of its phonetic variants) is used as a name for ’alder (Alnus)’ in Finnic, Mordvinic and Lapp. The same word denotes ’bleeding’ as well as ’blood of a killed animal’ or — as in some dialects — just ’fish or seal blood’. On the Western Estonian islands the word is also used to refer to a reddish colour. In addition, the stem has produced several names for ’ladybird’ used in Finnish, Karelian, Ingrian, Votic and Estonian. Some linguists tend to consider ’alder’ as the primary sense of the lexeme in Finnic, while some others hold that the original sense is ’blood’. With some hesitation the word has been suggested to be a Baltic loan. Here a new hypothesis is advanced: the Finnic lepp(ä) could possibly be an early Indo-European loan originally meaning ’paint’.
Ahlqvist, A. 1871, De vestfinska språkens kulturord. Et linguistiskt bidrag till Finnarnes äldre kulturhistoria, Helsingfors.
Airila, M. 1940, Johdatusta kielen teoriaan 1. Sanan merkityksen muuttuminen, Porvoo-Helsinki.
Fraenkel, E. 1962, Litauisches etymologisches Wörterbuch I. Indogermanische Bibliothek, II. Reihe: Wörterbücher, Heidelberg-Göttingen.
Holmberg, U. 1913, Die Wassergottheiten der finnisch-ugrischen Völker, Helsinki.
Holmberg, U. 1915, Lappalaisten uskonto. Suomensuvun uskonnot II, Porvoo.
Holmberg, U. 1933, Altain suvun uskonto. Altailaisten uskonto, Porvoo-Helsinki.
Kettunen, L. 1938, Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung, Helsinki (LSFU V).
Koski, M. 1983, Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä, Savonlinna (SKST 391).
Lehtisalo, T. 1934, Lepästä sielupuuna suomensukuisilla kansoilla. - Kalevalaseuran vuosikirja 14, Porvoo-Helsinki.
Lönnrot, E. 1874, Finskt-svenskt lexicon I, Helsingfors (SKST 50).
Manninen, I. 1929, Soome sugu rahvaste etnograafia, Tartu.
Mäger, M. 1967, Eesti linnunimetused, Tallinn.
Mägiste, J. 1928, oi̯-, e̮i̯- deminutiivid läänemeresoome keelis. Läänemeresoome nominaaltuletus I, Tartu (ACUT B XII 2).
Nirvi, R. E. 1944a, Sanankielloista. - Vir., 93-105.
Nirvi, R. E. 1944b, Sanankieltoja ja niihin liittyviä kielenilmiöitä itämerensuomalaisissa kielissä, Helsinki.
Rapola, M. 1922, Kansanomaisia ruokalajeja ja niiden nimityksiä. - Vir., 111-114.
Saareste, A. 1924, Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes I, Tartu (ACUT B VI 1).
Saareste, A. 1962, Eesti keele mõisteline sõnaraamat III, Stockholm.
Sammallahti, P. 1977, Suomalaisten esihistorian kysymyksiä. - Vir., 119-136.
Sammallahti, P. 2001, The Indo-European Loanwords in Saami. - Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations. Helsinki (MSFOu 242), 397-415.
Suolahti, H. 1906, Lintujen nimityksistä suomen kielessä. - Vir., 138-142.
Toivonen, Y. H. 1943, Hurma ja hurme. - Kalevalaseuran vuosikirja 22 (1942), 149-161.
Vaba, L. 1992, Fennougristiline rännak läti nimekogumiku lehekülgedel. - KK, 573-575.
Viires, A. 1975, Puud ja inimesed. Puude osast eesti rahvakultuuris, Tallinn.
Фасмер М. 1967, Этимологический словарь русского языка 2. Перевод с немецкого и дополнения О. Н. Трубачева, Москва.
