The lexicon of literary Estonian is analysed by layers of inherited stems and loan words according to the data from the Estonian Etymological Dictionary (2012). The data is compared with previous data presented by Huno Rätsep in the 1980s and main differences are shown and the reasons behind these discussed. The numbers of cognates in related languages is analysed and the data compared with the theories on proto-languages. No affirmation for a separate Finno-Volgaic node is found based on lexical cognates in Estonian. Samoyed languages clearly distinguish from Finno-Ugrian languages with Selkup and Nenets having more cognates than other Samoyed languages.
Aikio, Ante (2002) “New and old Samoyed etymologies”. Finnisch-Ugrische Forschungen 57, 9–57.
Aikio, Ante (2006) “New and old Samoyed etymologies (Part 2)”. Finnisch-Ugrische Forschungen 59, 9–34.
Ariste, Paul (1937) “Mõningaid alamsaksa laensõnu”. [Some Low German loanwords.] Eesti Keel 5, 135–140.
Ariste, Paul (1940) “Georg Mülleri saksa laensõnad”. [German loanwords of Georg Müller.] (Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis, B 46:1.) Tartu.
Bereczki, Gabor (1974) “Suščestvovala pravolžskaja obščnost’ finno-ugrov?”. Acta Linguistica Hungarica 24, 81–85.
Bereczki, Gabor (1988) “Geschichte der wolgafinnischen Sprachen”. In The Uralic languages: description, history and foreign influences, 314–350. Denis Sinor, ed. (Handbuch der Orientalistik. 8. Abt. Handbook of Uralic studies, 1.). Leiden, New York, København, and Köln: E. J. Brill.
Blažek, Václav (2012) “Was there a Volgaic unity within Finno-Ugric?”. Finnisch-Ugrische Forschungen 61, 1–3, 29–91.
Blokland, Rogier (2009) The Russian loanwords in literary Estonian. (Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica, 78.) Wiesbaden: Harrassowitz Verlag.
EES = Metsmägi, Iris, Meeli Sedrik, and Sven-Erik Soosaar (2012) Eesti etümoloogiasõnaraamat. [Etymological dictionary of Estonian.] Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
EEW = Mägiste, Julius (1983) Estnisches etymologisches Wörterbuch. 12 Bde. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
Grünthal, Riho (2012) “The evidence of Baltic loanwords in Mordvinic”. In A linguistic map of prehistoric northern Europe, 297–343. Riho Grünthal and Petri Kallio, eds. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 266.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Helimski, Eugene (1999) “Ural. *läs ‘bei, in der Nähe’ im Samojedischen (und im Ungarischen?)”. Finnisch-Ugrische Mitteilungen 21–22, 77–81.
Häkkinen, Jaakko (2007) Kantauralin murteutuminen vokaalivastaavuksien valossa. [Dialectal diversification of Proto-Uralic in the light of vowel correspondencies.] Pro-gradu työ. Helsinki: Helsingin Yliopiston suomalais-ugrilainen laitos.
Häkkinen, Jaakko (2012) “After the protolanguage: invisible convergence, false divergence and boundary shift”. Finnisch-Ugrische Forschungen 61, 1–3, 7–28.
Hofstra, Tette (1985) Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Groningen: Rijksuniversiteit te Groningen.
Kallio, Petri (2006) “Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa”. Virittäjä 110, 2–25.
Kallio, Petri (2012) “The Prehistoric Germanic Loanword Strata in Finnic” in A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Ed. by Riho Grünthal and Petri Kallio. SUST 266. Helsinki, 225–238.
Kiparsky, V. (1936) Fremdes im Baltendeutsch. (Mémoires de la Société Néo-philologique de Helsingfors, 11.) Helsinki: Société Néo-philologique.
Koivulehto, Jorma (1999) “Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa”. In Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 207–236. Paul Fogelberg, ed. (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 153.) Helsinki: Finnish Society of Science and Letters.
Koivulehto, Jorma (2006) “Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch?”. Slavica Helsingiensia 27, 179–196.
LÄGLOS I = Kylstra, A. D., Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra, and Osmo Nikkilä (1991) Lexicon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Bd. I: A–J. Amsterdam and Atlanta, GA: Rodopi.
Lytkin, V.I., Guljaev, E.S. (1970) Kratkij ètimologičeskij slovar’ komi jazyka. Moscow: Izdatel’stvo Nauka.
Metsmägi, Iris, Meeli Sedrik, and Sven-Erik Soosaar (2013) “Eesti kirjakeele tüvevara päritolu arvudes”. [Etymology of the stems of the literary Estonian in number.] Keel ja Kirjandus 5, 313–332.
Michalove, Peter A. (2002) “The classification of the Uralic languages: lexical evidence from Finno-Ugric”. Finnisch-Ugrische Forschungen 57, 58–67.
Must, Mari (2000) Vene laensõnad eesti murretes. [Russian loanwords in Estonian dialects.] Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.
Mägiste, Julius (1962) “Äldre ryska lånord i estniskan särskilt i det gamla estniska skriftspråket”. (Lunds Universitets Årsskrift. N. F. Avd. 1, 55, 1.) Lund: CWK Gleerup.
Raag, Raimo (1988) “Nunn, prilla, koka ja teised. Eesti keele rootsi laensõnadest.” [Nunn, prilla, koka and others. On Swedish loanwords in Estonian.] Keel ja Kirjandus 11 and 12, 655–664 and 725–732.
Rätsep, Huno (1976) “Soome laenudest eesti kirjakeeles”. [On Finnish loans in literary
Estonian.] Keel ja Kirjandus 4, 210–216. [also in his Sõnaloo raamat, 229–245. Tartu: Ilmamaa, 2002.]
Rätsep, Huno (1983) “Eesti kirjakeele tüvevara päritolu”. [The origin of Estonian word stems.] Keel ja Kirjandus 10, 539–548. [also in his Sõnaloo raamat, 59–77. Tartu: Ilmamaa, 2002.]
Rätsep, Huno (1986) “Eesti kirjakeele sõnatüvede tuletuskoormus.” [The derivational potential of the stems in the literary Estonia language.] Keel ja Kirjandus 11, 662–667. [also in his Sõnaloo raamat, 84–96. Tartu: Ilmamaa, 2002.]
Raun, Alo (1982) Eesti keele etümoloogiline teatmik. [Etymological reference book of Estonian.] Rooma and Toronto: Maarjamaa.
SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. [Origin of the Finnish words. An etymological dictionary.] Erkki Itkonen and Ulla-Maija Kulonen, eds. (Suomalaisen Kirjallisuuden Toimituksia, 556.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura and Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992-2000.
Vaba, Lembit (1997) Uurimusi läti-eesti keelesuhetest. [Studies on the Latvian-Estonian loan relationships.] Tallinn and Tampere: Eesti Keele Instituut and Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Vaba, Lembit (2011) “Balti laenude uurimine avab meie kauget minevikku”. [Research on Baltic loans opens up our distant past.] Keel ja Kirjandus 10, 734–763.
ÕS 2006 = Erelt, Tiiu, ed. (2006) Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006. [Estonian orthographical dictionary.] Koostanud Tiiu Erelt, Tiina Leemets, Sirje Mäearu, and Maire Raadik. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus. Available online at <http://www.eki.ee/dict/qs2006/>. Accessed on 03.07.2013.
