This description of Votic syntax is based on the PhD thesis that the author defended at the University of Tartu in 1987. The topic of the thesis ”The predicate in the Votic language” had been approved in 1983. When collecting the material the author was immediately confronted with the issue of methodology. The material collected only from texts allows the study of verb morphology but not syntax because it leads to abundant uniform material. After focusing on the relations between the subject and predicate, it soon became evident that the collection of the material must be centred round the verb lexemes. Such a collection method yielded material about the argument structure of each verb. In the course of material collection the author went through all the verb lexemes in the card index of Votic vocabulary, which serves as the database for the manuscript of the Votic dictionary. She wrote down their different argument structures with morpho-syntactic and semantic mark-up on slips of paper. Since the theory of the verb as the sentence nucleus was and still is topical, this method of material collection yielded a maximum amount of material about the occurrence or non-occurrence and form of the subject. Only in respect of agreement it was necessary to collect sentence patterns through the medium of the Russian language. Hence, the syntactic material presented in the present work covers all the dialects of the Votic language and the language written down over a period of more than a century. Fillmore’s case grammar has evolved in several directions; however, in its extended form it still serves as the methodological basis of this study.
Agranat, T. B. 2007, Zapadnyi dialect vodskogo jazyka, Moskva—Groningen (Mitteilungen der Societas Uralo-Altaica 26. Einheitliche Beschreibung der Dialekte uralischer Sprachen. Begründet von Klára E. Majitinskaja und Wolfgang Veenker).
Ahlqvist, A. 1856, Wotisk Grammatik jemte språkprof och ordförteckning, Helsingfors (Acta Societatis Scientiarum Fennica V: 1).
Airila, M 1928, Yksipersoonaisina käytetyt verbit. — Juhlakirja Yrjö Wichmannin kuusikymmenvuotispäiväksi; Helsinki (MSFOu LXIII), 1—10.
Ariste, P. 1948, Vadja keele grammatika, Tartu.
Ariste, P. 1968, A grammar of the Votic Language, Bloomington (UAS 68).
Ariste, P. 1975, Das russische Modell des Aktivs im Wotischen. — CФУ XI, 1—9.
Ariste, P. 1976, Das Partizipium Perfekti des Aktivs im Wotischen. — CФУ XII, 1— 20.
Ariste, P. 981, Zur dritten Person Plural und zum Impersonal im Wotischen. — CФУ XVII, 1—9.
Brennenstuhl, W 1976, What We Can’t do. — Papers from the Twelfth Regional Meeting, Chicago, 59—71.
Chafe, W. L. 1970, Meaning and Structure of Language, Chicago—London.
Chafe, W. L. 1982, Integration and Involment in Speaking, Writing and Oral Literature. — Spoken and Written Language. Exploring Orality and Literacy, Norwood (Advances in Discourse Processes IX), 35—53.
Chomsky, N. 1965, Aspects of the Theory of Syntax, Cambridge, MA.
https://doi.org/10.21236/AD0616323
Collinder, B 1945, The Affinites of Lapp. — UUå 1945 12, 129—143.
https://doi.org/10.1001/jama.1945.02860360045018
Denison, N 1957, The partitive in Finnish, Helsinki (AASF B 108).
Dik, S. 1979, Functional Grammar, Amsterdam (North-Holland Linguistic Series 37).
EKG = M. Erelt, R. Kasik, H. Metslang, H. Rajandi, K. Ross, H. Saari, K. Tael, S. Vare, Eesti keele grammatika II. Süntaks. Lisa: kiri, Tallinn 1993.
EKK = M. Erelt, T. Erelt, K. Ross, Eesti keele käsiraamat, Tallinn 1997.
EKLÕP = K. Mihkla, L. Rannut, E. Riikoja, A. Adman, Eesti keele lauseõpetuse põhijooned. I. Lihtlause, Tallinn 1974
Enkvist, E. N. 1975, Tekstilingvistiikan peruskäsitteitä, Helsinki.
Erelt, M. 1978, Märkmeid partsiaalsubjekti kohta eesti keeles. — Keel ja struktuur 10, Tartu, 3—10.
Erelt, M. M. 1979, Eesti lihtlause probleeme, Tallinn.
Erelt, M. 1984, da-infinitiivi süntaktilised funktsioonid tänapäeva eesti keeles, Tallinn.
Erelt, M., Metslang, H. 2003, Case Marking of the Predicative in Estonian. — LU XXXIX, 166—173.
https://doi.org/10.3176/lu.2003.3.02
Fillmore, C. 1968, The Case for Case. — Universals in Linguistic Theory, New York, 1—88.
Foley, W, Van Valin, R. 1977, On the Viability of the Notion of ’Subject’ in Universal Grammar. — Berkeley Linguistics Society 3, Berkeley, 293— 320.
https://doi.org/10.3765/bls.v3i0.3297
Grotenfelt, A 1906, Esimerkkejä partitiivin merkintötehtävistä vatjalaisissa teksteissä (Laudaturtyö), Helsinki.
Hakanen, A. 1972, Normaalilause ja eksistentiaalilause. — Sananjalka 14, 36—76.
https://doi.org/10.30673/sja.86366
Hakanen, A. 1978, Kontrastiivista lauseanalyysiä. Eksistentiaalilauseet, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 8).
Hakanen, A. 2001, Meteorologisten ilmausten syntaksia ja semantiikkaa. — Keele kannul. Pühendusteos Mati Erelti 60. sünnipäevaks, Tartu (Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 17), 113—131.
Hakulinen, A. 1972, Mitä subjektin alla? — Vir., 241—253.
Hakulinen, A. 983, Subjektikategoria vai nominaalijäsenten subjektimaisuus? — Nykysuomen rakenne ja kehitys I. Helsinki, 238—250.
Hakulinen, A., Karlsson, F. 1995, Nykysuomen lauseoppia, Helsinki.
Hakulinen, L. 2000, Suomen kielen rakenne ja kehitys, Helsinki.
Hausenblas, K 1971, Subjekty v promluvě. — Sesja Nayukowa Miedzynarodowej Komisji Budowy gramatycznei Jesyków Sloviańskich w Krakowie, 3—5 grudnia 1969 2, Wroclaw—Warszawa—Kraków—Gdańsk, 41—43.
Heinsoo, H. 2003, Onomatopoeetilis-deskriptiivsed sõnad vadja keeles. — Õdagumeresoomõ hummogupiir. Läänemeresesoome idapiir, Võru (Võro Instituudi toimõndusõq 15), 63—73.
https://doi.org/10.1023/A:1023410814576
Heinsoo, H. 2004, Vaegpöördeliste verbide süntaks eesti ja soome keeles. — Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Oulussa 3.—4. toukokuuta 2003, Oulu (Lähivertailuja 14), 8—19.
Huumo, T. 2001, Subjektin kvantiteetti ja verbin aspektitulkinta paljaan partitiivisubjektin konstruktiossa. — Keele kannul. Pühendusteos Mati Erelti 60. sünnipäevaks, Tartu (Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 17), 113—132.
Ikola, O. 1954, Suomen lauseopin ongelmia I—III. — Vir., 209—245.
Ikola, O. 1964, Lauseopin kysymyksiä. Tutkielma nykysuomen alalta, Helsinki.
Ikola, O. 1972, Partitiivi subjektin, objektin ja predikatiivin sijana. — Kielikello 5, 5—12.
Ingo, R. 1978, Suomen kielen pluratiivit eli monikkosanat. Numeeris-semanttinen tutkimus 1. Väenkokouksia ja teknisiä laitteita tarkoittavat sanat, Åbo (Meddelanden från Stiftelsens for Åbo Akademi forskninginstitut, 34).
Itkonen, E. 1966, Kieli ja sen tutkimus. Helsinki.
Itkonen, T. 1982, Kieliopas, Helsinki.
ISK = A. Hakulinen, M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto, T. R. Heinonen, I. Alho, Iso suomen kielioppi, Helsinki 2004 (SKST 950).
Janhukainen, R 1954, Havaintoja siirtovän murteen muuttumisesta Kokemäellä. — Vir., 366—376.
Jespersen, O. 1924, The Philosophy of Grammar, London—New York.
Jespersen, O. 1933, Language. Its Nature, Development and Origin, London.
Jespersen, O. 1935, The Philosophy of Grammar, London—New York.
Jespersen, O. 1965, The Philosophy of Grammar, New York.
Johnson, D. E. 1977, On Keenan’s Definition of ’Subject of.’ — Linguistic Inquiry 8, 673—692.
Kaaber, E. 1967, Lause pealiikmed vadja keeles, Tartu (Diplomitöö. TRÜ soome-ugri keelte kateeder).
Kálmán, B. 1980, Semantische und formale Kongruenz. — JSFOu 76, 43—60.
Kannisto, A. 1902, Lauseopillisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen kielimurteesta, Helsinki (Suomi III 20).
Karlsson, F. 1977, Syntaktisen kongruenssijärjestelmän luonteesta ja funktiosta. — Vir., 359—391.
Karlsson, F. 1978, Nominaalilausekkeen tematiikka ja eksistentiaalilauseiden ongelmia. — Rakenteita. Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 8. 12. 1978, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 6), 293—305.
Karlsson, G. 1960, Numerustutkielmia. Kirjoituksia suomen kielen yksikön ja monikon käytöstä, Helsinki (TL 19).
Karlsson, G. 1963, Suomen kielen subjekti- ja predikaattikysymyksiä. — Vir., 40—57.
Karlsson, G. 1966, Eräitä tilastollisia tietoja subjektin ja predikaatin numeruskongruenssista suomen murteissa. — Sananjalka 8, 17—23.
https://doi.org/10.30673/sja.86299
Keenan, E. L. 1976, Towards a Universal Definition of ”Subject”. — Subject and Topic, New York, 303—334.
Kemppainen, A. 1978, Vatjan deskriptiivisanat ja funktionaalinen lauseperspektiivi, Helsinki (Laudaturtyö. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos).
Kettunen, L. 1943, Vepsän murteen lauseopillinen tutkimus, Helsinki (MSFOu LXXXVI).
Kettunen, L. 1986, Vatjan kielen Mahun murteen sanasto. Toimittaneet Jarmo Elomaa, Eino Koponen ja Leena Silferberg, Helsinki (Castrenianum toimitteita 27).
Kettunen, L., Siro, P. 1935, Näytteitä vepsän murteista, Helsinki (MSFOu LXX).
Krjutškova, E. 1979, Alus, öeldis ja sihitis vadja keeles, Tartu (Diplomitöö. TRÜ soome-ugri keelte kateeder).
Laakso, J. 2009, [Review] T. B. Agranat, T. B., Zapadnyi dialect vodskogo jazyka, Moskva—Groningen 2007 (Mitteilungen der Societas Uralo-Altaica 26. Einheitliche Beschreibung der Dialekte uralischer Sprachen. Begründet von Klára E. Majitinskaja und Wolfgang Veenker). — FUF 60, 324—325.
Lakoff, G. 1971, On Generative Semantics. — Semantics. An Interdisciplinary Reader in Philosophy, Linguistics and Psychology, Cambridge, 232—296.
Larsson, L-G. 1983, Studien zum Partitivgebrauch in Ostseefinnischen Sprachen, Uppsala (Studia Uralica et Altaica Upsalensis 15).
Leino, P. 1982, Miten suhtautua subjektiin? — Lauseenjäsennyksen periaatteet. Seminaari Seilissä 9.—10. 9. 1982, Turku (Suomen kielitieteellisen yhdistyksen julkaisuja 9), 5— 15.
Leino, P. 1986, Infinitiivin asemasta lauseessa. — Kieli 1, Helsinki, 103—157.
Leppik, E. 1960, Subjekti ja predikaadi kongruentsist karjala valdai murdes. — ESA VI, 196—209.
Leppik, E. 962, Subjektist karjala keele Valdai murrakus. — ESA VIII, 171—183.
Leskinen, E. 1936, Karjalan kielen näytteitä III. Ent. Poventsan ja Kemin kihlakuntien karjalaismurteita, Helsinki.
Lindén, E. 1967, Inversiosta ja lausepainotuksesta. — Vir., 359—367.
Lyons, J. 1977, Semantics 1—2, Cambridge.
https://doi.org/10.1017/CBO9781139165693
Matihaldi, H.-L. 1979, Nykysuomen modukset I, Oulu (Acta Universitatis Ouluensis. Series B. Humaniora 2).
Mielikäinen, A. 1982, Monikon 3. persoonan inkongruenssi puhutussa suomen kielessä. — Symposiumi 82 (Suomalais-neuvostoliittolainen itämerensuomalaisen filologian symposiumi 30. 8.—2. 9. 1982), Jyväskylä, 44— 45.
Mielikäinen, A. 1984, Monikon 3. persoonan kongruenssista puhekielessä. — Vir., 162—174.
Mihkla, K., Valmis, A. 1979, Eesti keele süntaks. Kõrgkoolidele. Tallinn.
Mustonen, O. A. F. 1883, Muistiinpanoja vajan kielestä. Kielinäytteitä. — Vir., 144—162.
Neetar, H. 1964a, Aluse ja öeldise ühildumist mõjutavatest teguritest eesti murretes. — ESA X, 151—164.
Neetar, H. 1964b, Aluse ja öeldise ühildumine eesti murretes, Tallinn (Dissertatsioon filoloogiakandidaadi kraadi taotlemiseks. ENSV TA KKI murdesektor).
Neetar, H. 1965, Aluse (kollektiivsubstantiiv) ja öeldise ühildumisest eesti murretes. — ESA XI, 185—195.
Nemvalts, P. 1976, Täis- ja osaalus eesti ja soome süntaksis. — KK, 404—412.
Nemvalts, P. 1978, Eksistentsiaallauseist. — Keel ja struktuur 10, Tartu, 10—42.
Nirvi, R. E. 1947, Passiivimuotojen aktiivistumisesta. — Suomi 104: 4, 1—47.
Nykysuomen käsikirja, Espoo 1979.
Ojajärvi, A. 1950, Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa. Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja partitiivi. Vertaileva funktio-opillinen tutkimus, Helsinki (MSFOu XCVII).
Paasonen, H. 1889, Lauseopillisia havaintoja verbin ja konjunktion alalta, Helsinki (Vähäisiä kirjelmiä VII).
Pajunen, A. 2001, Argumenttirakenne. Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä, Helsinki (Suomi 187).
Palmeos, P. 1962, Karjala Valdai murrak, Tallinn (Emakeele Seltsi toimetised 5).
Peegel, J. 1958, Ääremärkusi pöörete kasutamisest. — KK, 488—492.
Penjam, P. 2008, Eesti keele da- ja ma-infinitiiviga konstrukstioonid, Tartu (Dissertationes Philologiae Estonicae Universitatis Tartuensis 23).
Penttilä, A. 2002, Suomen kielioppi, Vantaa.
Perlmutter, D., Postal, P. 1977, Toward a Universal Characterization of Passivization. — Berkeley Linguistics Society 3, Berkeley, 394—417.
https://doi.org/10.3765/bls.v3i0.2266
Posti, L., Suhonen, S. 1980, Vatjan kielen Kukkosin murteen sanasto, Helsinki (LSFU XIX).
Ravila, P. 1941, Über der Verwendung der Numeruszeichen in den uralischen Sprachen. — FUF XXVII, 1—136.
Ravila, P. 1944, Lauseopin periaatekysymyksiä. — Vir., 105—131.
Ravila, P. 1961, Johdatus kielihistoriaan, Helsinki (TL 3).
Rätsep, H. 1978, Eesti keele lihtlause tüübid, Tallinn (Emakeele Seltsi toimetised 12).
Rytkönen, A. 1937, Koloratiivinen konstruktio. — Vir., 95—104.
Saareste, A. 1955, Petit Atlas des parlers estoniens. Väike eesti murdeatlas, Uppsala (Skriften utgivna av Kungl. Gustav Adolfs Akademien 28).
Sammallahti, P. 1981, Luonnollista lauseoppia. Inarisaamen ja suomen kaasussyntaksista ja lauseenjäsennyksestä I. Moniste, Oulu.
Sepamaa, H. 1959, Öeldise ainsusest ja mitmusest arvsõnalise aluse puhul. — KK, 110—111.
Setälä, E. N. 1883, Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan kansankielestä. Helsinki.
Setälä 1964 = E. N. Setälän vatjalaismuistiinpanot. Painokuntoon toimittaneet ja julkaisseet Lauri Posti ja Seppo Suhonen. —Memoria Saecularis E. N. Setälä 27. II 1964, Helsinki 1964 (MSFOu 135), I—VIII, 1—93.
Sirelius, U. T 1984, Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja Kirvun kielimurteesta. Ylipainos Suomi-kirjasta, Helsinki.
Siro, P. 1964, Suomen kielen lauseoppi, Helsinki.
Siro, P. 1974, Eksistentiaalilauseen hämähäkinverkkoa. — Vir., 35—46.
Siro, P. 1975, Sijakielioppi, Jyväskylä.
Siro, P. 1984, Voimisen ja kelpaamisen verbit syntaksin ongelmana. — Folia Fennistica & Linguistica. Vuosiartikkelit 1984, Tampere, 121—153.
Sjögren, Wiedemann 1861 = Joh. Andreas Sjögren’s Gesammelte Schriften. Band II, Teil 1. Livische Grammatik nebst Sprachproben; Teil 2. Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch. Im Auftrag der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften bearbeitet und mit einer historisch-ethnographischen Einleitung versehen von Ferdinand Joh. Wiedemann, St. Petersburg 1861.
Szabó, L. 1964, Über einen Typ des zusammengesetzten Satzes im Wotischen. — FUF XXXV, 126—132.
https://doi.org/10.33339/fuf.114308
Szabó, L. 1967, Der Gebrauch der inneren Lokalkasus im Wotischen. — UAJb. 39, 19—40.
Szabó, L. 1982, Infinitivkonstruktion im Wotischen. — Finnisch-ugrische Mitteilungen 6, Hamburg, 115—124.
Szabó, L. 1984, Passivkonstruktion im Wotischen. — Finnisch-ugrische Mitteilungen 8, Hamburg, 111—123.
Toivainen, J. 1985, Partitiivin syntaksi, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 25).
Tsvetkov, D. 1995, Vatjan kielen joenperän murteen sanasto, Helsinki (LSFU XXV).
Tuomikoski, R. 1971, ”Neksus” suomen lauseopissa. — Vir., 263—279.
Tuomikoski, R. 1983, Persoona, tekijä ja henkilö. — Nykysuomen rakenne ja kehitys I, Helsinki, 229—338.
Uuspõld, E. 1989, Modaalsusest ja modaalsest predikaadist eesti keeles. — KK, 468—477.
Valgma, J, Remmel, N. 1968, Eesti keele grammatika. Käsiraamat, Tallinn.
Varik, K. 1974, Osaalusest tänapäeva eesti keeles, Tartu (Diplomitöö. TRÜ eesti keele kateeder).
Vendler, Z. 1967, Linguistics in Philosophy, Ithaca.
https://doi.org/10.7591/9781501743726
Volmer, R. 1982, Öeldis vadja keeles, Tartu (Diplomitöö. TRÜ soome-ugri keelte kateeder).
Wiik, K. 1974, Suomen kielen eksistentiaalilauseiden ”subjekti”, Turku (Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja).
Yli-Vakkuri, V. 1979, Partitiivisubjektin toiset juuret. Eräs kvantiteetin ilmaisujärjestelmän ilmentymä. — Sanomia. Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi, Turku (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 9), 155—192.
Zaitseva, M. 2001, Vepsän kielen lauseoppia, Helsinki (MSFOu 241).
Богданов В. В. 1977, Семантико-синтаксическая организация предложения, Ленинград.
Касевич Б. Б., Храковский В. С. 1983, Категории глагола и структура предложения. Конструкции с предикатными актантами, Ленинград.
Ломтев Т. П. 1979, Структура предложения в современном русском языке, Москва.
Маркус E., Рожанский Ф., Современный водский язык (in Print).
Мартынов В. В. 1982, Категория языка. Семиолoгический аспект, Москва.
Паюсалу Э. 1961, Об имперсональных конструкциях в водском языке. — Всесоюзное совещание по вопросам финно-угорской филологии 26—30 июня 1961 года. Тезисы докладов, Петрозаводск, 41—42.
Пихлак А. 1985, Перифрастические конструкции начинательности, финитивности и подчеркнутой длительности эстонского языка. — Проблемы сопоставительного изучения эстонского и русского языков, Таллин, 60—75.
Рачков Г. Е. 1983, Фазовые глаголы и фазовые конструкции в тагальском языке. — Категории глагола и структура предложения. Конструкции с предикатными актантами, Ленинград, 168—175.
Сабо, Л. 1962, Употребление притяжательных суффиксов и способы их замещения в современном водском языке. — Финно-угорская филология, Ленинград (Ученые записки ЛГУ 314. Серия филологических наук 63), 85—100.
Сабо, Л. 1963, Очерки по синтаксису водского языка. Диссертация на соискание ученой степени кандидата филолoгических наук, Ленинград.
Сабо, Л. 1964a, Придаточное предложение времени в водском языке. — Töid eesti filoloogia alalt I (TRÜT 162), 75—84.
Сабо, Л. 1964b, Передача чужой речи в водском языке. — Töid läänemere ja volga keelte alalt, Tallinn, 46—53.
Сабо, Л. 1967, Порядок слов в определительных конструкциях с согласованным определением в водском языке. — Прибалтийско-финское языкознание. Вопросы фонетики, грамматики и лексикологии, Ленинград, 44—49.
Степанов Ю. С. 1980, К универсальной классификации предикатов. — Известия АН СССР, СЛЯ 39, № 4, Moskva, 311—323.
Сусов И. П. 1973, Семантическая структура предложения (На материале простого предложения в современном немецком языке), Тула.
