ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1965
 
Linguistica Uralica cover
Linguistica Uralica
ISSN 1736-7506 (Electronic)
ISSN 0868-4731 (Print)

Zur baltischen Herkunft von osfi. *mokka ’Lippe, Lefze’ [On the Baltic Origin of the Finnic *mokka ’(animal) lip, mouth’]; pp. 104-108

Full article in PDF format | https://dx.doi.org/10.3176/lu.2018.2.02

Author
Lembit Vaba

Abstract

The possible Baltic origin of the Finnic word mokka ’(animal) lip, mouth’ is discussed: Baltic *smaka-, cf. Lithuanian smãkras etc. ’chin; beard’, Latvian smakris etc. ’chin, palate’, Lithuanian smãkės pl. ’pig snout, elephant’s trunk; animal incisors, fangs’, smãkas ’a detail of the pivoted main beam between the axles of a horse-waggon’. The Finnic *mokka belongs to those noteworthy cases of lexical borrowing, where the first-syllable vowel a is compensated by o, the reason proably lying with the donor language.


References

Göseken, H. 1660, Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache, Reval.

Helle, A. T. 1732, Kurtzgefaßte Anweisung zur Ehstnischen Sprache, in welcher mitgetheilet werden I. Eine Grammatica, II. Ein Vocabvlarivm, III. Proverbia, IV. Ænigmata, V. Colloqvia, Halle.

Hupel, A. W. 1780, Ehstnische Sprachlehre für beide Hauptdialekte den revalschen und den dörptschen; nebst einem vollständigen Wörterbuch, Riga-Leipzig.

Kagaine, E. 2004, Lokālie somugrismi latviešu valodas Ziemeļrietumvidzemes izloksnēs, Rīga.

Kalima, J. 1936, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat, Helsinki (SKST 202).

Karjalan kielen sanakirja, Helsinki 1968-2005. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.

Lietuvių kalbos žodyno 1-20, Vilnius 1941-2002. http://www.lkz.lt.

Mägiste, J. 1928, oi-, e̮i-deminutiivid läänemeresoome keelis. Läänemeresoome nominaaltuletus I, Tartu (ACUT B XII: 2).

Nirvi, R. E. 1971, Inkeroismurteiden sanakirja, Helsinki (LSFU XVIII).

Pokorny, J. 1949—1959, Indogermanisches etymologisches Wörterbuch 1—2, Bern.

Posti, L. 1980, Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. Ainekset kerännyt Lauri Posti. Painokuntoon toimittanut Seppo Suhonen Lauri Postin avustamana, Helsinki (LSFU XIX).

Raģe, S. 1975, Neue westfinnische Belege in lettischen Mundarten. - CIFU III, 335-337.

Rudzīte, M. 1993, Latviešu valodas vēsturiskā fonētika, Rīga.

Smoczyński, W. 2016, Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wydanie drugie, poprawione i znacznie rozszerzone. Na prawach rękopisu. https:// dl.dropboxusercontent.com/u/21280621/ Smoсzyński W. Słownik etymologiczny języka litewskiego.pdf.

Stahl, H. 1637, Anführung zu der Estnischen Sprach, Revall.

Vestring, S. H. 1998 [1720-1740], Lexicon Estonico Germanicum, Tartu.

Wiedemann, F. J. 1973, Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage, Tallinn.

Лаучюте Ю. А. 1982, Словарь балтизмов в славянских языках, Ленинград.


Back to Issue