ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1997
 
Archaeology cover
Estonian Journal of Archaeology
ISSN 1736-7484 (Electronic)
ISSN 1406-2933 (Print)
FINLAND AND ESTONIA IN EACH OTHER’S IMAGES OF PREHISTORY: BUILDING NATIONAL MYTHS; pp. 3-20
PDF | doi: 10.3176/arch.2009.1.01

Author
Timo Salminen
Abstract
How has the prehistoric relationship between Finland and Estonia been used as a means to construct Finnish or Estonian identity in these countries? Have these neighbours represented similarity or difference to one another? On what kind of premises have interpretations been based? How have Finland and Estonia and their inhabitants been represented in the prehistory myths of the neighbouring country and people? This paper presents an overview of the main trends of development from the 1880s to the1940s concentrating mainly on general publications of prehistory. The methodological framework of the study consists of archaeology, the history of ideas and cultural semiotics.
References

Aspelin, J. R. 1875. Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alkeita. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 51.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Aspelin, J. R. 1877–1884. Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asumus-aloilta, V. Rauta-aika. Itämeren maakuntien muinaiskaluja. (Antiquités du Nord Finno-ougrien, I–V.) G. W. Edlund, Helsinki.

Aspelin, J. R. 1885. Suomen asukkaat Pakanuuden aikana. K. E. Holm, Helsinki.

Barthes, R. 1957/1994. Mytologioita. Gaudeamus, Tampere.

ENSVA 1955 = Eesti NSV ajalugu, I. Kõige vanemast ajast XIX sajandi 50-ndate aastateni. Eesti Riiklik Kirjastus, Tallinn.

Erelt, P. 1997. Saateks. – Laid, E. Paopaigad. Comp. P. Erelt & H. Runnel. (Eesti mõttelugu, 13.) Ilmamaa, Tartu, 466–469.

Fewster, D. 2006. Visions of Past Glory, Nationalism and the Construction of Early Finnish History. (Studia Fennica, Historica, 11.) Finnish Literature Society, Helsinki.

Fewster, D. 2008. Arkeologisen tutkimuksen historia Suomessa. Johdatus arkeologiaan. Gaudeamus, Helsinki, 97–108.

Grewingk, C. 1874. Zur Archäologie des Balticum und Russlands. – Archiv für Anthropologie, 59–109.

Grewingk, C. 1888. Der schiffförmige Aschenfriedhof bei Türsel in Estland. – Verhandlungen der Gelehrten Estnischen Gesellschaft, XII, 5–69 + Taf. I–IV.

Hackman, A. 1905. Die ältere Eisenzeit in Finnland, I. Die Funde von fünf ersten Jahrhunderten n. Chr. Finnische Altertumsgesellschaft, Helsinki.

Häkkinen, K. 2004. Kielten menneisyys ja sen tutkiminen. – Ennen muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. Ed. R. Grünthal. (Tietolipas, 180.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 28–45.

Hides, S. 1996. Genealogy of material culture and cultural identity. – Cultural Identity and Archaeology. The Construction of European Communities. Eds P. Graves-Brown, S. Jones & C. Gamble. Routledge, London, 25–47.

Jones, S. & Graves-Brown, P. 1996. Introduction: Archaeology and cultural identity in Europe. – Cultural Identity and Archaeology. The Construction of European Communities. Eds P. Graves-Brown, S. Jones & C. Gamble. Routledge, London, 1–24.

Kivikoski, E. 1939. Die Eisenzeit im Auraflussgebiet. (SMYA, XLIII.)

Kivikoski, E. 1960. Tehty työ elää. A. M. Tallgren 1885–1945. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Kivikoski, E. 1961. Suomen esihistoria. (Suomen historia, I.) Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Kivikoski, E. 1967. Finland. Ancient Peoples and Places. Thames & Hudson, Nijmegen.

Korhonen, M. 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918. (The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, No. 11.) Societas Scientiarum Fennica, Helsinki.

Kriiska, A. 2006. Research into the Stone Age. – Estonian Archaeology, 1. Archaeological Research in Estonia 1865–2005. Eds V. Lang & M. Laneman. Tartu University Press, 53–76.

LA 1926 = Latvijas archaioloģija. AS Valters un Rapa, Rīga, 1926.

Laid, E. 1946/1997a. Haige demokraatia. – Laid, E. Paopaigad. Comp. P. Erelt & H. Runnel. (Eesti mõtte­lugu, 13.) Ilmamaa, Tartu, 294–298.

Laid, E. 1946/1997b. Koalitsioon ja üheerakonna ideoloogia. – Laid, E. Paopaigad. Comp. P. Erelt & H. Runnel. (Eesti mõtte­lugu, 13.) Ilmamaa, Tartu, 303–305.

Lang, V. 2002. Harri Moora teadlase ja ühiskonnategelasena. – Moora, H. Meie rahvuskultuuri küsimusi. Koost H. Runnel & A. Marksoo. (Eesti mõttelugu, 47.) Ilmamaa, Tartu, 517–533.

Lang, V. 2006a. Research into the Bronze and Early Iron Ages. – Estonian Archaeology, 1. Archaeological Research in Estonia 1865–2005. Eds V. Lang & M. Laneman. Tartu University Press, 77–104.

Lang, V. 2006b. The history of archaeological research (up to the late 1980s). – Estonian Archaeology, 1. Archaeological Research in Estonia 1865–2005. Eds V. Lang & M. Laneman. Tartu University Press, 13–40.

Ligi, P. 1994. Poliitika, ideoloogia ja muinasteadus. – Looming, 1, 110–121.

Lõugas, V. 1988. Kodu-uurijad ja Eesti arheoloogia kujunemine. – Jaan Jung 150. Eds V. Miller & K. Laigna. (Kodu-uurimise teateid, 13.) Tallinn, 37–55.

LV 1938 = Latviešu vēsture prof. F. Baloža un prof. A. Tenteļa redakcijā. I sējums, 1. daļa. AS Valters un Rapa, Rīga.

Marksoo, A. 1999. Nõukogude luureorganitega seotud ajalugu ja allikakriitika Harri Moora juhtumi näitel. – Ajalooline Ajakiri, 3/4 (106/107), 121–140.

Moora, H. 1926. Eestlaste kultuur muistsel iseseisvus-ajal. (TÜAKT, IV.)

Moora, H. 1932. Die Vorzeit Estlands. (TÜAKT, VI.)

Moora, H. 1933/2002. Ülesandeid meie kultuuripõllul. – Moora, H. Meie rahvuskultuuri küsimusi. Comp. H. Runnel & A. Marksoo. (Eesti mõttelugu, 47.) Ilmamaa, Tartu, 130–135.

Moora, H. 1939. Eessõnaks. Muistse Eesti linnused. 1936.–1938. a. uurimuste tulemused. Õpeta­tud Eesti Selts, Tartu, 7–8.

Moora, H. 1940/2002. Demokraatia rahvusliku kandejõuna. – Moora, H. Meie rahvuskultuuri küsimusi. Comp. H. Runnel & A. Marksoo. (Eesti mõttelugu, 47.) Ilmamaa, Tartu, 138–149.

Moora, H. 1956. Eesti rahva ja naaberrahvaste kujunemisest arheoloogia andmeil. – Eesti rahva etnilisest ajaloost. Artiklite kogumik. Toim H. Moora. Eesti Riiklik Kirjastus, Tallinn, 41–119.

Moora, H., Laid, E., Mägiste, J. & Kruus, H. 1936. Eesti ajalugu, I. Esiajalugu ja muistne vabadus­võitlus. Eesti Kirjanduse Selts, Tartu.

National Board of Antiquities: databases of archaeological finds and objects, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx, Sept. 30, 2008.

NLF = National Library of Finland. Collection 230 A. M. Tallgren’s correspondence.

Petersson, H. 2005. Nationalstaten och arkeologin. 100 år av neolitisk forskningshistoria och dess relationer till samhällspolitiska förändringar. (Gotarc serie B, No. 36.) Göteborgs universitet. Also in Internet: http://hum.gu.se/institutioner/arkeologi/publikationer/download/avhandligHP.pdf 19.12.2006.

Renfrew, C. 1996. Prehistory and the identity of Europe or, don’t let’s be beastly to the Hungarians. – Cultural Identity and Archaeology. The Construction of European Communities. Eds P. Graves-Brown, S. Jones & C. Gamble. Routledge, London, 125–137.

Salminen, T. 1993. Suomalaisuuden asialla, Arkeologian yliopisto-opetuksen syntyvaiheet 1877–1923. (Helsinki Papers in Archaeology, 6.) University of Helsinki.

Salminen, T. 1996. Soome arheoloogide Eesti-suhted Aspelinist Tallgrenini – teadusloolisi uurimis­tulemusi ja probleeme. – Stilus. Eesti Arheoloogiaseltsi Teated, 1, 43–53.

Salminen, T. 2003. Suomen tieteelliset voittomaat. Venäjä ja Siperia suomalaisessa arkeologiassa 1870–1935. (SMYA, 110.)

Salminen, T. 2006. Searching for the Finnish roots – archaeological cultures and ethnic groups
in the works of Aspelin and Tallgren. – People, Material Culture and Environment in the North. Proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18–23 August 2004.
Ed. V.-P. Herva. (Studia humaniora ouluensia, 1.) University of Oulu, 26–32.

Salminen, T. 2007a. Suomen paikka Viron ja Latvian esihistoriassa 1900-luvulla. Arkeologipäivät 2007. Suomen Arkeologinen Seura ry, Anjalankoski.

Salminen, T. 2007b. The Ural-Altaic Bronze Age as seen by J. R. Aspelin and A. M. Tallgren. – Fennoscandia archaeologica, XXIV, 39–51.

Salminen, T. 2008. Aatteen tiede. Suomalais-Ugrilainen Seura 1883–2008. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1172.) Helsinki.

Salo, U. 1968. Die frührömische Zeit in Finnland. (SMYA, 67.)

Salo, U. 1984. Esihistoriallisen asutuksen jatkuvuudesta Suomen rannikolla. – Suomen väestön esihistorialliset juuret. (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 131.) Societas Scientiarum Fennica, Helsinki, 175–190.

Smeds, K. 1996. Helsingfors – Paris. Finlands utveckling till nation på världsutställningarna 1851–1900. (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 598.) Vammala.

Tallgren, A. M. 1922. Zur Archäologie Eestis, I. Vom Anfang der Besiedelung bis etwa 500 n. Chr. (Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis (Dorpatensis), B, III, 6.) Dorpat.

Tallgren, A. M. 1923a. De förhistoriska nationalitetsförhållandena i nordöstra Europa och speciellt i Ostbaltikum. Föredrag hållet vid internationella historikermötet i Bryssel den 10 april 1923. (Rig, 6, 127–138.)

Tallgren, A. M. 1923b. Itäbaltikumin esihistoriallisista kansallisuusoloista. – Suomi, V: 2, 330–347.

Tallgren, A. M. 1924. Der gegenwärtige stand der Archäologie in Estland. – Anzeiger der Finnisch-ugrischen Forschungen, XVI, 1–13.

Tallgren, A. M. 1925. Zur Archäologie Eestis, II. Von 500 bis etwa 1250 n. Chr. (Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis (Dorpatensis), B, VIII, 1.) Dorpat.

Tallgren, A. M. 1931. Suomen muinaisuus. (Suomen historia, I.) Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Tallgren, A. M. 1939. “Ethnogenesis” eli ajatuksia kansakuntain synnystä. – Yhteiskunnallisen järjestäytymisen historiaa. Historian Aitta, IX, 40–50.

Trigger, B. G. 2006. A History of Archaeological Thought. Cambridge University Press.

Trummal, V. 2000. Akadeemik Harri Moora – 100. – Ajalooline Ajakiri, 2 (109), 125–132.

Tvauri, A. 2003. Balti arheoloogia maailmaajaloo pöörises ehk gooti teooria saatus. – EAA, 7: 1, 38–71.

Vasks, A. 1998. Etniskās rekonstrukcijas Latvijas aizvēsturē un politiskās sistēmas. – Latvijas Vēstures Institūta Žurnāls, 3, 19–44.

Vassar, A. 1938. Soomlaste Soome siirdumise lähteruumist. – Ajalooline Ajakiri,2, 49–68.

Wahle, E. 1950. Studien zur Geschichte der prähistorischen Forschung. (Abhandlungen der Heidelberger Akademie der Wissenschaften, Philologisch-historische Klasse. Jahrgang 1950, 1. Abhandlung.) Heidelberger Akademie der Wissenschaften, Heidelberg.

Zetterberg, S. 2007. Viron historia. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1118.) Helsinki.

Back to Issue