ESTONIAN ACADEMY
PUBLISHERS
eesti teaduste
akadeemia kirjastus
PUBLISHED
SINCE 1997
 
Archaeology cover
Estonian Journal of Archaeology
ISSN 1736-7484 (Electronic)
ISSN 1406-2933 (Print)

A REVIEW OF NEOLITHIC MULTI-ROOM HOUSEPITS AS SEEN FROM THE MESKÄÄRTTY SITE IN VIROLAHTI PARISH, EXTREME SOUTH-EASTERN FINLAND; pp. 114-151

Full article in PDF format | doi: 10.3176/arch.2008.2.02

Author
Teemu Mökkönen

Abstract

A three-room housepit at the Meskäärtty site is located in an area where housepits are generally rare. Stone Age dwelling structures of comparable proportions are known mainly from coastal Ostrobothnia on the Finnish west coast. The ceramics associated with the Meskäärtty housepit are Late Comb Ware and Late Corded Ware, both of which exhibit similarities with the pottery found on the Estonian north coast. AMS-dates on carbonized organic remains attached to the sherds point to a period between the late 4th millennium and the late 3rd millennium cal BC.

The objectives of this article are twofold. First, the Meskäärtty site is introduced, followed by a review of organic tempered ceramics around the south-eastern coast of Finland and the appearance of multi-room housepits in Finland. Some hybrid-like characteristics displayed by ceramics found in the extreme south-east of Finland suggest that the amalgamation of local pottery-making traditions and the Corded Ware tradition took place already before
the emergence of Final Neolithic Kiukainen Ware. This article argues that the appearance of multi-room housepits in Finland is closely synchronous with the spread of the Corded Ware Culture to the north-eastern Baltic Sea. Therefore, the change in the house-building tradition towards larger, more oblong and multi-room housepits is seen as a consequence of cultural contacts.


References

Antanaitis-Jacobs, I. & Girininkas, A. 2002. Periodization and chronology of the Neolithic in Lithuania. – Archaeologia Baltica, 5, 9–39.

Asplund, H. 1995. Radiocarbon dating of Jäkärlä Ceramics – a comment on Comb Ceramic chronology and typology. – Karhunhammas, 16, 69–75.

Asplund, H. 1997. Kemiön suurpitäjän esihistoria. – Kemiön suurpitäjän historia, 1. Sagalundin museon kuntayhtymä, Kemiö, 213–282.

Äyräpää, A. 1952a. Estnische Bootäxte. – Acta Archaeologica, XXIII, 81–96.

Äyräpää, A. 1952b. Veneenmuotoisten vasarakirveiden kivikautista jäljittelyä. – Suomen Museo, LIX, 5–28.

Äyräpää, A. 1973. Båtyxkultur i Finland. – Opera Selecta. (Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste, 9.) Helsingin yliopisto, Helsinki, 195–211.

Bader, O. N. & Khalikov, A. Kh. 1987. = Бадер О. Н. & Халиков А. Х. Балановская культура. – Эпоха бронзы лесной полосы СССР. Eds O. N. Bader, D. A. Krajnov & M. F. Kosarev. (Археология СССР.) Nauka, Moscow, 76–84.

Butrimas, A. 1996. Šarnelės neolito gyvenvietė. – Lietuvos Archeologija, 14, 174–191.

Carpelan, C. 1979. Om asbestkeramikens historia i Fennoskandien. – Finskt Museum, 85, 5–25.

Carpelan, C. 1999. Käännekohtia Suomen esihistoriassa aikavälillä 5100…1000 eKr. – Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 153. Ed. P. Fogelberg. Suomen Tiedeseura, Helsinki, 249–280.

Carpelan, C. 2002. Esihistorian vuosiluvut, ajoitukset ja kronologia. – Ennen muinoin. Ed.
R. Grünthal.
(Tietolipas, 180.) Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 18–27.

Carpelan, C. 2004. Corded Ware Culture in northern Finland. – Early in the North, 5. (Iskos, 13.) The Archaeological Society of Finland & The Finnish Antiquarian Society, Helsinki, 47–62.

Carpelan, C. & Parpola, A. 2001. Emergence, contacts and dispersal of Proto-Indo-Europeans, Proto-Uralic and Proto-Aryan in archaeological perspective. – Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations. Eds C. Carpelan, A. Parpola &
P. Koskikallio. (Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia, 242.) Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki, 55–150.

Carpelan, C., Uino, P. & Gerasimov, D. V. 2008. Archaeology in the former municipality of Johannes. – Karelian Isthmus: Stone Age Studies in 1998–2003. Ed. K. Nordqvist. (Iskos, 16.) Finnish Antiquarian Society, Helsinki, 185–211.

Costopoulos, A. 2005. Two multi-room Neolithic dwellings from Kierikki. Surprising likeness, thought provoking differences. – Faravid, XXIX, 5–17.

Edgren, T. 1964. Jysmä i Idensalmi. – Finskt Museum, LXXI, 13–37.

Edgren, T. 1966. Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrupp under yngre stenålder. (SMYA, 64.)

Edgren, T. 1970. Studier över den snörkeramiska kulturens keramik i Finland. (SMYA, 72.)

Edgren, T. 1992. Den förhistoriska tiden. – Finlands historia, 1. Ed. M. Norrback. Schildts, Esbo, 9–270.

Edgren, T. 1997. Då snör- och kamkeramiker möttes i Österbotten. – Arkeologi i Mittnorden. (Acta antiqua Ostrobotniensia, Studier i Österbottens förhistoria, 4.) Scriptum, Vasa, 151–174.

Edgren, T. 1999. Käännekohtia Suomen kivikaudessa: kommentti. – Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 153. Ed. P. Fogelberg. Suomen Tiedeseura, Helsinki, 281–293.

Europaeus, A. 1922. Fornfynd från Kyrkslätt och Esbo socknar. (SMYA, XXXII.)

Europaeus-Äyräpää, A. 1930. Relative Chronologie der steinzeitlichen Keramik in Finnland, I. – Acta Archaeologica, I: 1, 165–190.

Forss, A. 1996. Jätinkirkot: Pohjanlahden pohjoisen rannikkoalueen arvoituksellinen muinaisjäännös­ryhmä. – Muinaistutkija, 1, 26–35.

Forss, A. 1998. Raahen Kettukankaan palokivikummut vuoden 1996 tutkimuksen valossa. – Rohkea, reima ja horjumaton: Samuli Onnelalle omistettu 60-vuotisjuhlakirja. Ed. A. Tervonen. (Scripta Historica, 27.) Oulun historiaseura, Oulu, 44–56.

Franzén, P., Heinäaho, H. & Mäki-Petäys, M. 1998. Yli-Ii, Karjalankylä, Voima-Kuusela. Excavation report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Girininkas, A. 1996. The Narva Culture and the origin of the Baltic Culture. – The Indo-Europeani­zation of Northern Europe. Eds K. Jones-Bley & M. E. Huld. (Journal of Indo-European Studies Monograph, 17.) Institute for the Study of Man, Washington, 42–47.

Grogan, E. 1996. Neolithic houses in Ireland. – Neolithic Houses in Northwest Europe and Beyond. Eds T. Darvill & J. Thomas. (Neolithic Studies Group Seminar Papers, 1/Oxbow Monograph, 57.) Oxbow Books, Oxford, 41–60.

Grogan, E. 2002. Neolithic houses in Ireland: a broader perspective. – Antiquity, 76, 517–525.

Grygiel, R. & Bogucki, P. 1986. Early Neolithic sites at Brześć Kujawski, Poland: preliminary report on the 1980–1984 excavations. – Journal of Field Archaeology, 13: 2, 121–137.
doi:10.2307/530216

Halinen, P. 1997. Kaustisen Kankaan asuinpaikka ja punamultahaudat. – Muinaistutkija, 3, 18–27.

Halinen, P. 2000. Kerimäki Raikuu Martinniemi. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1998. Excavation report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Halinen, P., Katiskoski, K. & Sarkkinen, M. 1998. Yli-Iin Kuuselankankaan asuinpaikan tutki­mukset 1994–1996. – Kentältä poimittua, 4. Ed. H. Ranta. (Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, 7.) Museovirasto, Helsinki, 24–40.

Halinen, P., Joensuu, J., Lavento, M. & Martio, L. 2002. House pit studies at Martinniemi in Kerimäki. – Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland. Ed. H. Ranta. Finnish National Board of Antiquities, Helsinki, 201–210.

Halinen, P., Joensuu, J., Lavento, M., Martio, L. & Mökkönen, T. 2003. Kerimäen Raikuun Martin­niemen tutkimukset 1998–1999. – Sihti, 5, 9–26.

Heikkurinen-Montell, T. 2005. Stenföremålsbeståendet. – Rävåsen. Finskt Museum, 2002, 59– 69.

Hergård, M. & Holmblad, P. 2005. Fornminnen i Österbotten: från neandertalare till sockenbor. (Acta antiqua Ostrobotniensia, 6.) Vasa.

Hertell, E. & Manninen, M. A. 2005. Rävåsens kvartsmaterial. – Rävåsen. Finskt Museum, 2002, 84–100.

Huurre, M. 1984. Kainuu from the Stone Age to the Bronze Age. Finds and cultural connections. – Fenno-Ugri et Slavi 1983. (Iskos, 4.) Helsinki, 42–50.

Huurre, M. 1986. Esihistoria. – Kainuun historia, 1. Eds M. Huurre & J. Keränen. Kainuun maa­kunta­liitto, Kajaani, 5–192.

Huurre, M. 1998. Kivikauden Suomi. Otava, Helsinki.

Huurre, M. 2003. Viipurin läänin kivikausi. – Viipurin läänin historia, 1. Karjalan synty. Ed. M. Saarnisto. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta, 151–244.

Jaanits, L. 1973. Über die estnischen Bootäxte vom Karlova-Typus. – Finskt Museum, 1971, 46–76.

Jaanits, L., Laul, S., Lõugas, V. & Tõnisson, E. 1982. Eesti esiajalugu. Eesti Raamat, Tallinn.

Johanson, K. 2006. Silmaga kivikirved Eesti arheoloogilises materjalis. Juhuleidude tõlgendus­võimalusi. MA thesis at the University of Tartu, Chair of Archaeology. Available at

<http://www.utlib.ee/ekollekt/diss/mag/2006/b18347927/johansonkristiina.pdf>

Jussila, T. 1993. Kerimäki Raikuu Martinniemi: kivi-, pronssi- ja rautakautisen pyyntiasuinpaikka-alueen fosfori- ja yleiskartoitus. – Sihti, 3, 29–38.

Jussila, T. 1999. Saimaan kalliomaalausten ajoitus rannansiirtymiskronologian perusteella. – Saimaan ja Päijänteen alueen kalliomaalausten sijainti ja syntyaika. (Kalliomaalausraportteja, 1.) Muinais­taidekeskus, Jyväskylä, 113–133.

Katiskoski, K. 2002. The semisubterranean dwelling at the Kärmelahti site in Puumala, Savo province, Eastern Finland. – Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland. Ed. H. Ranta. Finnish National Board of Antiquities, Helsinki, 171–200.

Kivikoski, E. 1961. Suomen esihistoria. (Suomen historia, 1.) WSOY, Porvoo.

Kokkonen, J. 1978. Kymin Niskasuon keramiikkalöydöt. (Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste, 17.) Helsingin yliopisto, Helsinki.

Kosmenko, M. G. 2004. The chronology of the Stone–Iron Age of the Karelian Republic. – Fenno-Ugri et Slavi 2002. Dating and Chronology. Ed. P. Uino. (Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, 10.) Museovirasto, Helsinki, 46–55.

Kotivuori, H. 1993. Pohjanlahden kiveliöt muinaisen toiminnan tyyssijoina. – Lapinraunioita ja hiidenkiukaita. (Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, 3.) Museovirasto, Helsinki, 17–30.

Krainov, D. A. 1992. On the problem of origin, chronology and periodization of the Fatyanovo-Balanovo cultural community. – Die kontinentaleuropäischen Gruppen der Kultur mit Schnurkeramik. Schnurkeramik–symposium 1990. Eds M. Buchvaldek & M. Strahm. (Praehistorica, XIX.) Univerzita Karlova, Praha, 321–327.

Krajnov, D. A. 1987. = Крайнов Д. А. Фатьяновская культура. – Эпоха бронзы лесной полосы СССР. Eds O. N. Bader, D. A. Krajnov & M. F. Kosarev. (Археология СССР.) Nauka, Moscow, 58–76.

Kriiska, A. 1996. The Neolithic pottery manufacturing technique of the lower course of the Narva River. – Coastal Estonia. Recent Advances in Environmental and Cultural History. Eds T. Hackens, S. Hicks, V. Lang, U. Miller & L. Saarse. (PACT, 51.) Rixensart, 373–384.

Kriiska, A. 2000. Corded Ware culture sites in north-eastern Estonia. – De temporibus antiquissimus ad honorem Lembit Jaanits. Eds V. Lang & A. Kriiska. (MT, 8.) Tallinn, 59–79.

Kriiska, A. 2001. Stone Age Settlement and Economic Processes in the Estonian Coastal Area and Islands. University of Helsinki, Helsinki. Available at

<http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/kultt/vk/kriiska/tekstid/01.html>

Kriiska, A. & Nordqvist, K. 2007. Archaeological fieldwork at Stone Age settlement sites in Riigiküla, north-eastern Estonia in 2006. – AVE, 2006, 31–44.

Kriiska, A. & Tvauri, A. 2007. Viron esihistoria. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Kriiska, A., Lavento, M. & Peets, J. 2005. New AMS-dates of the Late Neolithic and Bronze Age ceramics in Estonia: preliminary results and interpretations. – EJA, 9: 1, 3–31.

Kriiska, A., Lõugas, L., Lõhmus, M., Mannermaa, K. & Johanson, K. 2007. New AMS-dates from Estonian Stone Age burial sites. – EJA, 11: 2, 83–121.

Laitakari, A. 1928. Die Schaftlochäxte der Steinzeit von geologisch-petrographischem Standpunkt. – SMYA, XXXVII, 1–38.

Lang, V. 2006. Late Bronze Age and Pre-Roman Iron Age pottery styles in Estonia. – Arkeologian lumoa synkkyyteen: Artikkeleita Christian Carpelanin juhlapäiväksi. Lighting the Darkness: the Attraction of Archaeology. Papers in Honour of Christian Carpelan. Ed. M. Suhonen. University of Helsinki, Helsinki, 122–136.

Lang, V. & Kriiska, A. 2001. Eesti esiaja periodiseering ja kronoloogia. – EAA, 5: 2, 83–109.

Larsson, M. 1998. Under tak. Från jägarens hydda till vikingens långhus i Sydsverige. – Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid. Ed. O. Kyhlberg. (Bebyggelsehistorisk tidskrift, 33.) Stockholms universitet, Stockholm, 53–62.

Last, J. 1996. Neolithic houses – a central European perspective. – Neolithic Houses in Northwest Europe and Beyond. Eds T. Darvill & J. Thomas. (Neolithic Studies Group Seminar Papers, 1/Oxbow Monograph, 57.) Oxbow Books, Oxford, 27–40.

Lavento, M. 1992. A preliminary analysis of the ceramics of the Ruhtinansalmi dwelling-site complex in Kainuu, northern Finland. – Fennoscandia archaeologica, IX, 23–41.

Lavento, M. 2004. Chronology without types and cultures? Interpreting the prehistory of Kainuu on the basis of radiocarbon dates. – Fenno-Ugri et Slavi, 2002. Dating and Chronology. Ed. P. Uino. (Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, 10.) Museovirasto, Helsinki, 61–74.

Lavento, M., Halinen, P., Timofeev, V., Gerasimov, D. & Saksa, A. 2001. An archaeological field survey of Stone Age and Early Metal Period settlement at Kaukola (Sevastyanovo) and Räisälä (Melnikovo) on the Karelian Isthmus in 1999. – Fennoscandia arcaheologica, XVIII, 3–25.

Lavento, M., Halinen, P. & Mökkönen, T. 2006. Subsistence strategies and changes of communities between 9000–1 cal BC: an archaeological intensive-investigation in the western parts of Lake Ladoga, Karelian Isthmus, Russia. – People, Material Culture and Environment in the North. Ed. V.-P. Herva. (Studia Humaniora Ouluensia, 1.) University of Oulu, Oulu, 120–130.

Leskinen, S. 2003. On the dating and function of the Comb Ceramics from Maarinkunnas. – Finskt Museum, 1995, 102, 5–43.

Loeffler, D. & Westfal, U. 1985. A well-preserved Stone Age dwelling site. Preliminary presentation of the investigations at Vuollerim, Lapland, Sweden. – In Honorem Evert Badou. (Archaeology and Environment, 4.) Society for Norrlandic Archaeology and Prehistory & University of Umeå, Umeå, 425–434.

Lommi, A. 2003. Pohjakunnan kyläkirja, 1. Luonto – asutus – elinkeinot. Klamilan seutu ry., Virolahti.

Lõugas, L., Lidén, K. & Nelson, E. 1996. Resource utilization along the Estonian coast during the Stone Age. – Coastal Estonia. Recent Advances in Environmental and Cultural History. Eds
T. Hackens, S. Hicks, V. Lang, U. Miller & L. Saarse. (PACT, 51.) Council of Europe, Rixensart, 359–369.

Loze, I. 1979. = Лозе И. Поздний неолит и ранняя бронза Лубанской равнины. Zinātne, Riga.

Luho, V. 1946. Eräiden kivilajien käytöstä kivikaudella. – Terra, 58, 60–74.

Luho, V. 1948. Suomen kivikauden pääpiirteet. Otava, Helsinki.

Luoto, J. 1986. Problem inom Finlands mellanneolitikum. – Finskt Museum, 93, 9–21.

Mallory, J. P. & Adams, D. Q. 1997. Encyclopedia of Indo-European Culture. Fitzroy Dearborn Publishers, London.

Matiskainen, H. & Jussila, T. 1984. Naarajärven kampakeraaminen asumus. – Suomen Museo, 91, 17–52.

Meinander, C. F. 1954. Die Kiukaiskultur. (SMYA, 53.)

Meinander, C. F. 1957. Kolsvidja. – Studia Neolithica in Honorem Aarne Äyräpää. (SMYA, 58.) Helsinki, 185–213.

Meinander, C. F. 1984. Volosovo and the Baltic. – Fenno-Ugri et Slavi, 1983. (Iskos, 4.) Helsinki, 26–29.

Miettinen, A. 2002. Relative Sea Level Changes in the Eastern Part of the Gulf of Finland During the Last 8000 Years. (Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Geologica – Geographica, 162.) Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki.

Miettinen, M. 1982. Stenåldersboplatsen Hundbacka i Pedersöre, Österbotten. – Bottnisk kontakt, 1, 14–21.

Miettinen, M., Heikkurinen-Montell, T. & Kankkunen, P. 1998. Esihistorialliset kiinteät muinais­jäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Förhistoriska fasta fornlämningar i Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten. (Österbottens förbunds publikationer, 15 F.) Pohjanmaan liitto, Vaasa.

Miettinen, T. 1998. Kymenlaakson esihistoriaa. (Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja, 26.) Kymen­laakson maakuntamuseo, Kotka.

Moisanen, J. 1991a. Kerimäki Ala-Kuona Kankaanlaita. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Excavation report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Moisanen, J. 1991b. Tutkimuksia Kerimäen kivikautisilla asuinpaikoilla. – Sihti, 1, 25–32.

Mökkönen, T. & Seitsonen, O. 2007. Virolahden pyyntikulttuurien inventointi vuonna 2005. – Muinaistutkija, 2, 20–39.

Mökkönen, T., Lavento, M. & Halinen, P. 2006. Neolithic sites in various environments on the Kerelian Isthmus. Kaukola-Räisälä project’s survey 2004. – Slavs, Finns and Ougrien. The Zones of Contacts and Cooperation. Eds A. N. Kirpichnikov, E. N. Nosov & A. I. Saksa. Institute for the History of Material Culture, Russian Academy of Sciences, Saint Petersburg, 112–129.

Mökkönen, T., Nordqvist, K. & Belsky, S. 2007. The Rupunkangas 1A site in the archipelago of ancient Lake Ladoga: a housepit with several rebuilding phases. – Fennoscandia archaeologica, XXIV, 3–28.

Nielsen, P. O. 1998. De ældste langhuse. Fra toskibede til treskibede huse i Norden. – Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid. Ed. O. Kyhlberg. (Bebyggelsehistorisk tidskrift, 33.) Stockholms universitet, Stockholm, 9–30.

Núñez, M. 2004. All quiet on the eastern front? – Coast to Coast: Arrival. Results and Reflections. Ed. H. Knutsson. Uppsala University, Uppsala, 345–367.

Núñez, M. & Okkonen, J. 1999. Environmental background for the rise and fall of villages and megastructures in north Ostrobothnia 4000–2000 cal BC. – Dig It All. Papers Dedicated to Ari Siiriäinen. Ed. H. Ranta. The Finnish Antiquarian Society & The Archaeological Society of Finland, Helsinki, 105–115.

Núñez, M. & Okkonen, J. 2005. Humanizing of north Ostrobothnian landscape during the 4th and 3rd millennia BC. – Journal of Nordic Archaeological Science, 15, 25–38.

Núñez, M. & Uino, P. 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. – Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid. Ed. O. Kyhlberg. (Bebyggelsehistorisk tidskrift, 33.) Stockholms universitet, Stockholm, 133–152.

Okkonen, J. 2003. Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivi­rakennelmien arkeologiaa. (Acta Universitatis Ouluensis Series B Humaniora, 52.) Oulu.

Patrushev, V. 2000. The Early History of the Finno-Ugric Peoples of European Russia. (Studia archaeologica Fenno-Ugrica, 1.) Societas historiae Fenno-Ugricae, Oulu.

Pesonen, P. 1999. Suomen esihistoriallinen keramiikka. – Educational material on prehistoric ceramics in Finland on the website of the University of Helsinki. <http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/>

Pesonen, P. 2002a. Semisubterranean houses in Finland – a review. – Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland. Ed. H. Ranta. Finnish National Board of Antiquities, Helsinki, 9–41.

Pesonen, P. 2002b. Outokummun arkeologinen inventointi. Survey report. Manuscript in the Archive of Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Pesonen, P. 2004. Neolithic pots and ceramics chronology – AMS-datings of Middle and Late Neolithic ceramics in Finland. – Fenno-Ugri et Slavi, 2002. Dating and Chronology. Ed. P. Uino. (Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, 10.) Museovirasto, Helsinki, 87–97.

Pesonen, P. 2006. One house – two households? An inventigation of a Late Subneolithic pithouse in Kuorikkikangas site, Posio, southern Lapland. – People, Material Culture and Environment in the North. (Studia Humaniora Ouluensia, 1.) University of Oulu, 198–213.

Rauhala, P. 1977. Liljendalin Kvarnbacken. (Moniste, 13.) University of Helsinki, Helsinki.

Rimantienė, R. 1992. The Neolithic of the Eastern Baltic. – Journal of World Prehistory, 6: 1, 97–143.

Rimantienė, R. & Česnys, G. 1996. The Pan-European Corded Ware horizon (A-horizon) and the Pamarių (Baltic Coastal) Culture. – The Indo-Europeanization of Northern Europe. Eds K. Jones-Bley & M. E. Huld. (Journal of Indo-European Studies. Monograph, 17.) Institute for the Study of Man, Washington, 49–53.

Rosén, G. 1950. Vasarakirveskulttuurin heijastumat Itä-Suomessa. Unpublished MA thesis. Manuscript in the University of Helsinki, Institute for Cultural Research, Department of Archaeology, Finland.

Saltsman, E. B. 2004. The settlement Pribrezhnoye. – Lietuvos Archeologija, 25, 135–156.

Schulz, H.-P. 2000. Yli-Ii Purkajansuo/Korvala. Excavation report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Sepänmaa, T. 1994. Juvan muinaisjäännösinventointi 1994. Survey report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Siiriäinen, A. 1974. Studies relating to shore displacement and Stone Age chronology in Finland. – Finskt Museum, 80, 5–22.

Siiriäinen, A. 1978. Archaeological shore displacement chronology in northern Ostrobothnia, Finland. – Iskos, 2, 5–23.

Siiriäinen, A. 1981. On the cultural ecology of the Finnish Stone Age. – Suomen Museo, 1980, 5–40.

Siiriäinen, A. 1984. On the Late Stone Age Asbestos Ware Culture of northern and eastern Finland. – Fenno-Ugri et Slavi, 1983. (Iskos, 4.) Helsinki, 30–35.

Siiriäinen, A. 1987. On archaeology and land uplift in Finland. – Geological Survey of Finland. Special Paper, 2, 43–45.

Sipilä, M. 1996. Dragsfjärd, Hetsböle, Senatsberget. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
21.–22.9.1996.
Excavation report. Manuscript in the Archive of the Department of Archaeology, Finnish National Board of Antiquities, Helsinki.

Soikkeli, K. 1912. Suippokantaiset kohoteräiset kivikirveemme. – SMYA, XXVI, 283–305.

Vikkula, A. 1984. Pyheensilta Ceramics – facts and theories. – Fenno-Ugri et Slavi, 1983. (Iskos, 4.) Helsinki, 51–59.

Whittle, A. 1996. Europe in the Neolithic: the Creation of New Worlds. Cambridge University Press, Cambridge.

Whittle, A. 2001. The first farmers. – The Oxford History of Prehistoric Europe. Ed. B. Cunliffe. Oxford University Press, Oxford, 136–166.

Zhul´nikov, A. M. 1999. = Жульников А. М. Энеолит Карелии (памятники с пористой и асбестовой керамикой). Научный центр РАН, Petrozavodsk.

Zhul´nikov, A. M. 2003. = Жульников АМ. Древние жилища Карелии. Карельский государст­венный музей, Petrozavodsk.

Zhul´nikov, A. M. 2007. = Жульников АМ. Памятники с керамикой типа Залавруга I
в Прибеломорье и некоторые вопросы изучения беломорских петроглифов. – Кольский сборник.
Ed. L. G. Shayakhmetova. Russian Academy of Sciences, Institute for the History of Material Culture, Saint-Petersburg, 102–137.


Back to Issue