, Ragnar Saage During the investigations of Kohtla-Vanaküla, 140 spearheads or fragments of spearhead blades were collected. All spearheads from Kohtla are socketed and have a pointed-oval-shaped blade, only four examples are rhomboid. Based on radiocarbon dates the Kohtla spearheads most likely date from the Roman Iron Age. Kunda and Alulinna wealth deposits from north-eastern Estonia contain spearhead assemblages most similar to the ones from Kohtla. The earliest finds of the main spearhead types found in Kohtla are known from Finnish Early Roman Iron Age contexts where this type prevails exclusively. The Finnish finds thus also correlate rather well with the dates obtained from Kohtla. The fact that Kohtla spearheads bear the greatest resemblance namely with finds from Virumaa province and coastal area of Finland indicates that they might come from these regions. However, the Kohtla spearheads are one of the earliest examples of such spearhead types in Estonia allowing to better refine the chronological distribution of this weapon type in the eastern Baltic. Additionally, we present the first metallographic analysis of a spearhead from this time period. The analysis shows that the spearhead was made out of homogeneous steel of good quality, whilst steel was used throughout the weapon and not only on the cutting edge. In comparison with the analysis of socketed axe from the same site, this might be seen as a testament to the higher status of weapons compared to tools.
Atgāzis, M. 1974. Dzelzs iedzītņa šķēpu gali ar atkarpēm Latvijā. – Arheoloģija un etnogrāfija, XI, 154–172.
Bertašius, M., Navasaitis, J., Selskienė, A. & Žaldarys, G. 2010. Marvelės kapinyno geležies dirbinių metalografiniai, mechaninių savybių ir elementinės sudėties tyrimai. – Lietuvos Archeologija, 36, 153–182.
Bronk Ramsey, C. 2009. Bayesian analysis of radiocarbon dates. – Radiocarbon, 51, 337–360.
https://doi.org/10.1017/S0033822200033865
Deemant, K. 1993. Proosa kivikalmistu. Magistritöö. Tartu, Tallinn. Manuscript in the University of Tartu Library.
Friedenthal, A. 1911. Das Gräberfeld Cournal, Kirchspiel St. Jürgens, Harrien, Estland. Franz Kluge, Reval.
Graudonis, J. 1964. Mūkukalna depozīti. – Arheoloģija un etnogrāfija, VI, 75–84.
Hackman, A. 1905. Die ältere Eisenzeit in Finnland. Die Funde aus den fünf ersten Jahrhunderten n. Chr. Helsingfors.
Hausmann, R. 1902. Die Steinsetzungen zu Eigstfer, Kirchspiel Pillistfer, Livland. – Sitzungsberichte der Gelehrten estnischen Gesellschaft, 1901. Jurjew (Dorpat), 223–254.
Ilkjær, J. 1990. Illerup Ådal. Die Lanzen und Speere, 1. (Jysk Arkæologisk Selskabs Skrifter, XXV: 1.) Århus.
Kazakyavichyus, V. 1988. = Казакявичюс В. Оружие балтских племен II–VIII веков на территории Литвы. Мокслас, Вильнюс.
Kazanski, M. 2007. The armament, horsemens’s accoutrements, and riding gear of Long Barrow Culture (fifth to seventh centuries). – Archaeologia Baltica, 8, 238–253.
Kivikoski, E. 1947a. Suomen rautakauden kuvasto. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki.
Kivikoski, E. 1947b. Die Eisenzeit Finnlands. Bilderatlas und Text. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki.
Kivikoski, E. 1973. Die Eisenzeit Finnlands. Bildwerk und Text. Neuausgabe. Finnische Altertumsgesellschaft, Helsinki.
Kontny, B. 2017. Brothers-in-arms. Balt warriors and their interregional contacts in the Roman and Migration Periods (the case of the Bogaczewo and Sudovian cultures). – Lietuvos Archeologija, 43, 11–62.
Lang, V. 1987. Tallinna ümbruse tarandkalmed. – TATÜ, 2, 190–206.
Lang, V. 1993. Kaks tarandkalmet Viimsis, Jõelähtme kihelkonnas. (Töid arheoloogia alalt, 2.) Eesti Teaduste Akadeemia Ajaloo Instituut, Tallinn.
Lang, V. 1996. Muistne Rävala: muistised, kronoloogia ja maaviljelusliku asustuse kujunemine Loode-Eestis, eriti Pirita jõe alamjooksu piirkonnas, I–II. (MT, 4. Töid arheoloogia alalt, 4.) Eesti Teaduste Akadeemia Ajaloo Instituut, Tallinn.
Lang, V. 2000. Keskusest ääremaaks: viljelusmajandusliku asustuse kujunemine ja areng Vihasoo-Palmse piirkonnas Virumaal. (MT, 7.) Tallinn.
Laul, S. 1965. Virunuka tarandkalmed Võru rajoonis. – TATÜ, 14: 3, 317–360.
Lõugas, V. 1974. Die Bodendenkmäler in der Umbgebung von Kuninguste und Tagavere auf der Insel Saaremaa. – TATÜ, 23: 1, 79–84.
Lõugas, V. 1977. Ausgrabungsergebnisse eines Steingräberfeldes von Kurevere. – TATÜ, 26: 1, 48–52.
Mandel, M. 1978. Über die Ausgrabungen der Tarandgräber von Poanse. – TATÜ, 27: 1, 78–81
Mandel, M. & Tamla, T. 1977. Rikassaare relvaleid. – TATÜ, 26: 2, 158–164.
Moora, H. 1929. Die Eisenzeit in Lettland bis etwa 500 n. Chr. Tafeln zum I. Teil. (Õpetatud Eesti Seltsi Toimetused, XXV.) Tartu.
Moora, H. 1938. Die Eisenzeit in Lettland bis etwa 500 n. Chr. II Teil: Analyse. (Õpetatud Eesti Seltsi Toimetused, XXIX.) Tartu.
Nylén, E. 1956. Die jüngere vorrömische Eisenzeit Gotlands. Funde, Chronologie, Formenkunde. (Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, 39.) Stockholm.
Oras, E. 2009. Eesti keskmise rauaaja peitvarad. Magistritöö. Lund, University of Tartu. Manuscript in the archive of the Institute of History and Archaeology at the University of Tartu.
Oras, E. 2010. Ritual wealth deposits in Estonian Middle Iron Age material. – EJA, 14: 2, 123–142.
https://doi.org/10.3176/arch.2010.2.02
Oras, E. 2015. Practices of Wealth Depositing in the 1st–9th Century AD Eastern Baltic. Sidestone Press.
Oras, E., Kriiska, A., Kimber, A., Paavel, K. & Juus, T. 2018. Kohtla-Vanaküla weapons and tools deposit: an Iron Age sacrificial site in north-east Estonia. – EJA, 22: 1, 5–31.
Pihlman, S. 1990. Kansainvaellus- ja varhaismerovinkiajan aseet Suomessa: typologia, kronologia ja aseet ryhmästrategioissa. (Iskos, 10.) Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
Reimer, P. J., Bard, E., Bayliss, A., Beck, J. W., Blackwell, P. G., Bronk Ramsey, C., Buck, C. E., Cheng, H., Edwards, R. L., Friedrich, M., Grootes, P. M., Guilderson, T. P., Haflidason, H., Hajdas, I., Hatté, C., Heaton, T. J., Hoffmann, D. L., Hogg, A. G., Hughen, K. A., Kaiser, K. F., Kromer, B., Manning, S. W., Niu, M., Reimer, R. W., Richards, D. A., Scott, E. M., Southon, J. R., Staff, R. A.,Turney, C. S. M. & van der Plicht, J. 2013. IntCal13 and Marine13 radiocarbon age calibration curves 0–50,000 years cal BP. – Radiocarbon, 55, 1869–1887.
https://doi.org/10.2458/azu_js_rc.55.16947
Saage, R., Kiilmann, K. & Tvauri, A. 2018. Manufacture technology of socketed iron axes. – EJA, 22: 1, 51–65.
Salmo, H. 1938. Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. (SMYA, XLII: 1.) Helsinki.
Salo, U. 1968. Die frührömische Zeit in Finnland. (SMYA, 67.) Helsinki.
Tamla, Ü. 1977. Das Tarandgrab von Mõigu-Peetri. – TATÜ, 26: 1, 55–61.
Tamla, T. 1995. Einige estnische Moorfunde aus dem ersten Jahrtausend. – Archaeology East and West of the Baltic. Papers from the Second Estonian-Swedish Archaeological Symposium, Sigtuna, May 1991. Ed. I. Jansson. (Theses and Papers in Archaeology. N. S. A7.) Stockholm, 103–110.
Tamla, T. & Jaanits, K. 1977. Das Gräberfeld und der spätneolitische Siedlungsplatz von Paju. – TATÜ, 26: 1, 64–71.
Urtāns, V. 1964. Latvijas 5.–9. gs. depozīti. – Arheoloģija un etnogrāfija, VI, 39–75.
Urtāns, V. 1977. Senākie depozīti Latvijā (līdz 1200. g.). Latvijas PSR Vēstures muzejs, Zinātne, Rīga.
Zav´yalov, V., Rozanova, L. & Terekhova, N. 2009. = Завьялов В., Розанова Л. & Терехова Н. История кузнечного ремесла финно-угорских народов Поволжья и Предуралья: к проблеме этнокультурных взаимодействий. Российская Академиа наук, Институт археологии, Знак, Москва.
