headerpos: 17406
 
 
 

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Publisher
Journal Information
» History
» Editorial Policy
» Editorial Board
» Abstracting/Indexing
Guidelines for authors
» For Authors
» Instructions to authors
» For Review
List of Issues
» 2019
Vol. 64, Issue 1
» 2018
» 2017
» 2016
» 2015
» 2014
» 2013
» 2012
» 2011

Viron kielen opetuksen ja tutkimuksen ­alkuvaiheita Suomessa; pp. 168–191

(Full article in PDF format) https://dx.doi.org/10.3176/esa64.06


Authors

Hannu Remes

Abstract

Beginning phases of Estonian language instruction and research in Finland

Estonian language instruction and research in Finland began in the 1800s, although comparative studies of Finnish and Estonian date back as far as 1650. C. N. Keckman, the university's first lecturer of Finnish after its move to Helsinki in 1828 as a result of the Great Fire of Turku, was also responsible for the teaching of Estonian. In his courses during the 1830s he discussed Estonian and other related languages in comparison with Finnish. This period also saw the beginning of research on Estonian, the first major achievement of which was M. A. Castrén’s dissertation comparing the declension of nominals in Finnish, Estonian and Sami. Elias Lönnrot, the author of the Kalevala, made a half-year research trip to Estonia in 1844 and became well acquainted with the Estonian language. He took part in the then-ongoing discussion of Estonian orthography. Lönnrot wrote letters to his acquaintances back in Finland in which he described the characteristics of Estonian as compared to Finnish. Later, as a university professor, in his inaugural presentation and elsewhere he analyzed in greater detail the differences between Estonian and Finnish and the reasons for them, albeit in a way often diverging from modern views on the topic. Lönnrot is also known to have taught Estonian. His observations on the differences between Estonian and Finnish constituted the first wide-ranging comparison of these languages in Finland. August Ahlqvist spent several months in Estonia in 1854 and as a result of his travels he published a history of Estonian literature, which in addition to the literary knowledge also contained numerous Estonian-language examples together with their Finnish translations. When Ahlqvist became professor of Finnish, the exam requirements for the subject were increased and greater importance was placed on learning closely related languages, especially Estonian. Ahlqvist obtained teaching material both by writing textbooks himself and by ordering Estonian-language works in order to compile readers. His students, in turn, compiled the first Estonian-Finnish and Finnish-Estonian dictionary. Ahlqvist’s student and colleague Julius Krohn published articles on the relationship between Estonian and the language of the Kalevala. Krohn also wrote the first Finnish-language grammar of Estonian, published in 1872, which for decades remained the most important resource for learning Estonian in Finland.

Keywords

Estonian language instruction, Estonian language research, comparison of Estonian and Finnish, University of Helsinki, Keckman, Lönnrot, Ahlqvist, J. Krohn

References

Ahlqvist , August 1856. Wiron nykyisemmästä kirjallisuudesta. ‒ Suomi 1855. Femtonde årgången. Helsinfors.

Ahlqvist , August 1869. Suomalainen murteiskirja tahi lukemisia Viron , Karjalan , Vatjan , Vepsän ja Liivin kielillä suomalaisten sanastojen kanssa. Helsinki.

Ahlqvist , August 1874. J. Krohnin teoksen Wiron Kielioppi Suomalaisille arvostelu. – Kieletär 6 , 50–56.

Ahlqvist , August 1877. Suomen kielen rakennus. Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia I. Nominien Synty ja Taivutus. Suomalainen Runo-oppi. Helsinki: SKS.

Ahlqvist , August 1982. Kirjeet. Kielimiehen ja kaukomatkailijan viestejä 1845‒1889. Toim. Maija Hirvonen , Kaisu Lahikainen. Helsinki: SKS.

Ahrens , Eduard 1843. Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes. Reval: Druck und Verlag von Heinrich Laakmann.

Alenius , Kari 1996. Ahkeruus , edistys , ylimielisyys. Virolaisten Suomi-kuva kansallisen heräämisen ajasta tsaarinvallan päättymiseen (n. 1850–1917). (= Studia Historica Septentrionalia 27.) Oulu: Pohjoinen.

Annist , August 1966. Friedrich Reinhold Kreutzwaldi muinasjuttude algupära ja kunstiline laad. Tallinn: Eesti Raamat.

Anttila , Aarne 1928. Yliopiston ensimmäinen suomen kielen lehtori K. N. Keckman. – Helsingin yliopiston alkuajoilta. Julkaissut Helsingin yliopisto Helsinkiin siirtymisen satavuotismuistoksi. Toim. Gunnar Suolahti , Carl von Bonsdorff , Gunnar Castrén , V. Tarkiainen. Porvoo: WSOY , 98–105.

Anttila , Aarne 1985. Elias Lönnrot ‒ elämä ja toiminta. Toinen painos. Helsinki: SKS.

Ariste , Paul 1975. Michael Wexionius ja tema ”Epitome”. – Keel ja Kirjandus , 89–92.

Faehlmann , Friedrich Robert 1844. Ueber die Declination der estnischen Nomina. Dorpat.

Grünthal , Riho 2018. Soome lingvistid eesti keele jälil. – Oma Keel 1 , 10–19.

Hakulinen , Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs , korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.

Haltsonen , Sulo 1961. August Ahlqvistin Vatjan ja Viron matkat v. 1854–1855. – Virittäjä 65 , 222–231.

Hautala , Jouko 1954. Suomalainen kansanrunoudentutkimus. Helsinki: SKS.

Hupel , August Wilhelm 1780. Ehstnische Sprachlehre fuer beide Hauptdialekte , den revalschen und doerptschen; nebst einem vollstaendigen Woerterbuch. Riga und Leipzig: Johann Friedrich Hartknoch.

Häkkinen , Kaisa 1994. Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. Helsinki: WSOY.

Joki , Aulis J. 1977. August Ahlqvist fennougristina. – Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja 25. Helsinki , 51–62.

Kasik , Reet 2015. Sõnamoodustus. Toim. Katrin Kern. (= Eesti keele varamu I.) Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus.

Kask , Arnold 1970. Eesti kirjakeele ajaloost I. Tartu: Tartu Riiklik Ülikool.

Korhonen , Mikko 1986. Finno-Ugrian Language Studies in Finland 1828–1918. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.

Korhonen , Mikko 1993. August Ahlqvist kielitieteilijänä. – Suomen kieli , Suomen mieli. August Ahlqvist vaikuttajana. Suomi 171. Toim. Jaakko Anhava. Helsinki: SKS , 55–69.

Koski , Mauno 1995. Suomen ja viron kontrastiivista tarkastelua 1600-luvulla. – Läänemere rahvaste kirjakeelte ajaloost. Toim. Jaak Peebo. (= Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 1.) Tartu , 57–80.

Krogerus , Tellervo 1983. O. A. F. Lönnbohm , mies ja maine. Suomi 125. Helsinki: SKS.

Krohn , Julius 1872. Wiron Kielioppi Suomalaisille. Helsinki.

Kurman , George 1972. Literatures in Contact: Finland and Estonia. New York: Estonian Learned Society in America.

Lönnrot , Elias 1990a. Valitut teokset 1. Kirjeet. Toim. Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Lönnrot , Elias 1990b. Valitut teokset 2. Mehiläinen. Toim. Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Lönnrot , Elias 1991. Valitut teokset 3. Kirjoitelmia ja lausumia. Toim. Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Majamaa , Raija 1990. Taustatietoja. ‒ Elias Lönnrot , Valitut teokset 1. Kirjeet. Toim. Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Majamaa , Raija 1991. Taustatietoja. ‒ Elias Lönnrot , Valitut teokset 3. Kirjoitelmia ja lausumia. Toim. Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Must , Mari 1987. Kirderanniku murre. Häälikuline ja grammatiline ülevaade. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut. Tallinn: Valgus.

Must , Mari , Aili Univere 2002. Põhjaeesti keskmurre. Häälikulisi ja morfoloogilisi peajooni. (= Eesti Keele Instituudi toimetised 10.) Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Mäesalu ym. 2001 = Ain Mäesalu , Tõnis Lukas , Mati Laur , Tõnu Tamberg , Ago Pajur. Eesti ajalugu. IV , parandatud tr. Tallinn: Avita.

Neithal , Reet 2005. Hõimuvennalik pilk Eesti kirjandusele. – Keel ja Kirjandus 9 , 689–710.

Niit , Heldur 1986. Lisaandmeid Elias Lönnroti Eestis käigu kohta. ‒ Keel ja Kirjandus 6 , 321‒329 , 403‒411.

Porthan , Henrik Gabriel 1982. Valitut teokset. Kääntänyt , esipuheen ja johdannot kirjoittanut Iiro Kajanto. Helsinki: SKS.

Põldmäe , Rudolf 1976. August Ahlqvist ja tema suhted Eestiga. – Keel ja Kirjandus 8 , 489–491.

Pääkkönen , Irmeli 1994. Viron kielen opetusta Helsingin yliopistossa 1830-luvulla. – Lähivertailuja 8. Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Hailuodossa 7.-9.5.1994. Toim. Helena Sulkala , Heli Laanekask. (= Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja 40.) Oulu: Oulun yliopisto , 98–105.

Remes , Hannu 1995. Ensimmäinen suomalainen viron kielioppi. – Läänemere rahvaste kirjakeelte ajaloost. Toim. Jaak Peebo. (= Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 1.) Tartu , 164–175.

Remes , Hannu 2003. Elias Lönnrotin ajatuksia viron kielestä. – VIRSU. Viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Toim. Pirkko Muikku-Werner , Hannu Remes. (= Lähivertailuja 13.) Joensuu: Joensuun yliopisto , 185–191.

Rothsten , F. W. , Godenhjelm , B. F. 1868. Lausunto Viron satujen sanakirjasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 8.1.1868. – Suomi II: 8. Helsinki: SKS , 447–453.

Rätsep , Huno 1979. Eesti keele ajalooline morfoloogia II. Tartu: Tartu Riiklik Ülikool.

SKS 18651866 = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keskustelemukset 1865–1866: 1.3.1866. – Suomi II: 5. Helsinki: SKS 1866 , 343–350.

Suits , Aino 1931. Lönnrot’i ja Faehlmann’i kokkupuuteid ja ühiseid harrastusi. ‒ Tervitus lahe tagant. Tartu: Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus , 172‒183.

Vare , Silvi 1984. Omadussõnaliited tänapäeva eesti kirjakeeles. Tallinn: Valgus.

Wichmann , Yrjö 1928. Silmäys suomen ja sen sukukielten edustukseen vuosisadan kuluessa. – Helsingin yliopiston alkuajoilta. Julkaissut Helsingin yliopisto Helsinkiin siirtymisen satavuotismuistoksi. Toim. Gunnar Suolahti , Carl von Bonsdorff , Gunnar Castrén , V. Tarkiainen. Porvoo: WSOY , 98–105.

Wiedemann , Ferdinand Johann 1875. Grammatik der Ehstnischen Sprache , zunächst wie sie in Mittelehstland gesprochen wird , mit Berücksichtigung der anderen Dialekte. St.-Pétersbourg.

Wiik , Kalevi 1989. Suomen kielen morfofonologian historia I. Nominien taivutus 1649–1820. Turku: Turun yliopisto.

Zetterberg , Seppo 2007. Viron historia. 2. painos. Helsinki: SKS.

 
Back

Current Issue: Vol. 64, Issue 1, 2019


Publishing schedule:
               Next year June