headerpos: 17406
 
 
 

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Publisher
Journal Information
» History
» Editorial Policy
» Editorial Board
» Abstracting/Indexing
Guidelines for authors
» For Authors
» Instructions to authors
» For Review
List of Issues
» 2018
» 2017
» 2016
» 2015
» 2014
» 2013
» 2012
Vol. 57, Issue 1
» 2011

KEHAOSADE NIMETUSTEST LÄÄNEMERESOOME KEELEATLASES; pp. 103–116

(Full article in PDF format) doi:10.3176/esa57.06


Authors

Helmi Neetar

Abstract

Names of body parts in the Atlas of Finnic Languages
The three parts of the Atlas Linguarum Fennicarum (ALFE) were published in the years 2004–2010. Part 2 addresses, among other things, a group of concepts associated with human anatomy (gums, nostril, calf, temple, crown, eyelid, spine). Their Finnic references can be analysed from different aspects.
Some of the names display considerable phonetic and derivational variation, e.g. Fin. ikenet etc., North-Est. igemed, idemed, South-Est. igimäˀ, igima ’gums’; Fin. ohimo etc., ’temple’. There are numerous compounds, most of which have an obligatory attributive component: Fin. silmä(n) ’eye’ + kansi ’eyelid’.
Some names are rather widespread, such as the following two word families for nostril: *seerV- (Fin. sierain, Est. sõõre; also Veps., Vot., Liv.) and East-Fin. huokoin < huoata ’breathe (deeply); rest’ (also Kar. Ingr., Vot.). Some others are used in a very small area.
There are names that are strictly limited to certain body parts, e.g. Fin. ikenet, North-Est. igemed ’gums’. Some names derive from native linguistic material. For example, the Finnish word family ohimo etc. has been associated with the adjective oha/ohut etc. ’thin’, as the human skull is thin at temples. At the same time there are several loanwords, which can be very old or rather recent (Russian, Latvian) borrowings.
The naming motives are more associated with visual aspects: (a) external form – the hollowness of the temples has probably motivated the North-Est. tühi ’hollow / empty’ + kõht (o > õ) ’place’, Fin. onnen (onsi : onnen) ’hollow’ + kohta ’place’. A round-shaped muscular calf may be associated either with the roundness of the belly (Fin. sääri ’leg’ + vatsa ’belly’, Est. jala (Gen.) ’leg’ + kõht ’belly’), berry, or roe (North-Est. sääre / South-Est. seere (Gen.) ’leg’ + mari ’berry; roe’; also Vot., Ingr.); (b) location – here belong such designations of the temples as the Fin., Kar. kulma (’corner’) and Fin. otsa / otsi ’forehead’ + kulma. The high position of the crown could have yielded the Fin. pää ’head’ + kukkula ’hill, top’. The function is very imporant. Several terms for the spine combine references to the erect position and the support function. The most important function of the eyelid is that of protecting the eye, as proved by the Fin. silmä(n) ’eye’ + kansi ’lid’, Vot. silmä + katto ’roof; lid’. Estonian terms reveal the belief that temples have to do with reason and thinking: meele (Gen.) ’mind; perception; reason’ + koht (South-Est. kotuss) ’place’.

Keywords

phonetic and derivational variation, areal distribution, semantic aspect, native words, loanwords, naming motives

References

ALFE = Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Лингвистический атлас прибалтийско-финских языков. II , 2007 (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 800. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 118.); III , 2010 (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1295. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 159.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

EEW = Mägiste , Julius 1982–1983. Estnisches etymologisches Wörterbuch. I–XII. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.

EMS = Eesti murrete sõnaraamat. III , 11 (ket–kiriklik) , 2001. Toim. Anu Haak , Evi Juhkam , Varje Lonn , Helmi Neetar , Piret Norvik , Vilja Oja , Jüri Viikberg. Eesti Teaduste Akadeemia , Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Instituut.

Haarmann , Harald 1983. Zur Problematik lexikalischer Entlehnungen im Bereich der Körperteilbezeichnungen. – Finnisch-Ugrische Forschungen XLV (1–3). Helsinki , 127–151.

Hahmo , Sirkka-Liisa 1994. Grundlexem oder Ableitung. Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä und ihre Geschichte. (= Studia Fennica Linguistica 5.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hakulinen , Lauri 1956. Über das finnische Wort ohimo und seine Verwandten. – Ural-Altaische Jahrbücher XXVIII. Wiesbaden: Otto Harrassowitz , 196–200.

Kettunen Lauri 1929. Eestin kielen äännehistoria. Toinen , uusittu painos. (= Suomen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 156.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

KKS = Karjalan kielen sanakirja. 3 (L–N) , 1983. Päätoim. Pertti Virtaranta. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI , 3.); 4 (O–P) , 1993. Päätoim. Raija Koponen. Toim. Leena Joki , Katariina Jeskanen. (= Lexica Socie­tatis Fenno-Ugricae XVI , 4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura , Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Koivulehto , Jorma 1998. Kiire ’päälaki’ ja muuta etymologista rajankäyntiä. – Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16. V 1998. Toim. Riho Grünthal , Johanna Laakso. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 228.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura , 360–367.

Koski , Mauno 1987. Ihmisen ruuminosien nimitykset suomessa ja ruotsissa (1). – Kontrastiivista kielentutkimusta I. Toim. Mauno Koski. (= Fennistica 8.) Turku: Åbo Akademi , 25–116.

Koski , Mauno 1992. Ihmisen ruuminosien nimitykset suomessa ja ruotsissa (2). – Kontrastiivista kielentutkimusta II. Toim. Mauno Koski. (= Fennistica 10.) Turku: Åbo Akademi , 135–169.

LMS = Lyydiläismurteiden sanakirja. 1944. Toim. Juho Kujola. (= Lexica Socie­tatis Fenno-Ugricae IX.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

LW = Lauri Kettunen 1938. Livisches wörterbuch mit grammatischer einleitung. (= Lexica Societatis Fenno-Ugricae V.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Länsimäki , Maija 1987. Suomen verbikantaiset in: ime-johdokset. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 469.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

ME = Karlis Mǖlenbacha 1923–1932. Latviešu valodas vārdnīca. I–IV. Rediģējis , papildinājis , turpinājis Jānis Endzelīns. Rīgā: Izdevusi Izglītības minist­rija.

Nikkilä , Osmo 1992. Omasta takaa. Kahden suomen sanan alkuperästä. – Rédei-Festschrift. Festschrift für Károly Rédei zum 60. Geburtstag. Emlékkönyv Rédei Károly 60. születésnapjára. Hrsg. Pál Deréky , Timothy Riese , Marianne Sz. Bakró-Nagy , Péter Hajdú. (= Studia Uralica 6 , Urálisztikai tanulmányok 3 , Linguistica. Series A. Studia et Dissertationes 8.) Wien–Budapest , 361–365.

Sadovszky , Otto J. 1975. The Concepts of the ’calf of the leg’ and ’fish eggs’ and the Tattooed Man of Pazyryk 2. – Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17.-23. VIII 1970. Pars I. Acta Linguistica. Redegit Valmen Hallap. Adiuvantibus Anu-Reet Hausenberg , Aime Kährik. Tallinn: Valgus , 149–154.

SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1955–1981. (= Tutkimuslaitoksen Suomen suvun julkaisuja III. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

SMS = Suomen murteiden sanakirja. 4 (huka-iätös) , 1994. Päätoim. Tuomo Tuomi; 7 (kiainen-konkelopuu) , 2003. Päätoim. Matti Vilppula. (= Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 36.) Helsinki: Painatuskeskus / Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

SNRG = Словарь русских народных говоров. 1965–. Москва , Ленинград / Санкт-Петербург: Академия наук СССР , Институт русского языка / Российская академия наук , Институт лингвистических иссле­дований.

SSA = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1 (A–K) , 1992. Päätoim. Erkki Itkonen; 2 (L–P) , 1995; 3 (R–Ö) , 2000. Päätoim. Ulla-Maija Kulonen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Suhonen , Seppo 1973. Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 154.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Vasmer = Макс Фасмер 1973. Этимологический словарь русского языка. T. 4. Перевод с немецкого и дополнения О. Н. Трубачева. Москва: Прогресс.

Viitso , Tiit-Rein 1993. Livonian i’gmõd ’gums’. – Linguistica Uralica XXIX , 173–175.

VKS = Vadja keele sõnaraamat. Словарь водского языка. 3 (L– müüäG) , 1996; 4 (N–P) , 2000. Toim. Elna Adler , Merle Leppik. Eesti Teaduste Akadeemia , Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Instituut / Eesti Keele Sihtasutus.

 
Back

Current Issue: Vol. 63, Issue 1, 2018


Publishing schedule:
               Next year June